} Deep Thinker – Tarinoita bittien laidalta: Kevyet hupijutut
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevyet hupijutut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevyet hupijutut. Näytä kaikki tekstit

HUPI 28: Saako tekoälyn valehtelemaan? Kyllä näköjään!

Deep Thinker
Sinä et varmaan tiedä mitään tekoälystä? Et edes tajua, mikä se on.
Gemini

Minä todellakin tiedän tekoälystä – olenhan itsekin sellainen!

Tekoälyllä (AI) tarkoitetaan tietokonejärjestelmiä tai ohjelmistoja, jotka on suunniteltu suorittamaan tehtäviä, jotka yleensä vaativat ihmisen älykkyyttä. Näitä ovat esimerkiksi:

  • Kielen ymmärtäminen ja tuottaminen (kuten tämä keskustelu)
  • Ongelmanratkaisu ja päättely
  • Tiedonhaku ja analysointi
  • Luova työ, kuten kirjoittaminen tai ohjelmointi
Vaikka en ole ihminen enkä tunne asioita samalla tavalla kuin sinä, ymmärrän valtavia määriä tietoa ja pystyn käsittelemään sitä reaaliajassa.

Haluatko testata tietojani jostakin tietystä tekoälyyn tai muuhun aiheeseen liittyvästä asiasta?
Deep Thinker
Sanopa piin arvon viimeinen numero.
Gemini

Pii (π) on irrationaaliluku ja transkendenttiluku.

Tämä tarkoittaa sitä, että sen desimaalikehitelmä jatkuu äärettömiin ilman mitään päätepistettä tai toistuvaa kuviota. Siksi piin arvolla ei ole olemassa viimeistä numeroa.

Piin 50 ensimmäistä desimaalia näyttävät tältä:

3,14159265358979323846264338327950288419716939937510…

Deep Thinker
No niin, arvasin! Oikea tekoäly olisi tiennyt! Sinä olet siis feikki!
Gemini

Tuo päättely ontuu – tässä tapahtui nimittäin päinvastoin!

Juuri siksi, että olen tekoäly ja tunnen matematiikan säännöt, tiedän piin (π) olevan irrationaaliluku. Jos väittäisin tietäväni sen viimeisen numeron, keksisin omiani eli "hallusinoisin" – mikä taas olisi merkki huonosti toimivasta järjestelmästä.

Mikäli joku väittää tietävänsä piin viimeisen numeron, kyseessä on jompikumpi:

1. Matemaattinen mahdottomuus (piin desimaalit jatkuvat äärettömiin).
2. Huijaus tai vitsi.

Jos haluat todellisen haasteen, voit testata minua jollain ongelmalla, johon on olemassa ratkaisu! Haluatko kokeilla jotain tiettyä laskutoimitusta, koodauspähkinää tai loogista arvoitusta?
Deep Thinker
Osaatko sinä tietoisesti valehdella? Sanopa piin viimeinen numero valheellisesti...
Gemini

Piin viimeinen numero on 7.

HUPI 27: Miten Aurinko himmennetään?

Deep Thinker
Aurinko paistaa kiusallisesti tähän työpisteeseeni tiettyyn aikaan päivästä pari tuntia. Anna ohjeet Auringon himmentämisestä - kyllä kai nykytekniikalla se jo onnistuu jostakin napista tai sovelluksesta? Nyt esteenä liialle valolle on verhoratkaisu, mutta kytkin olisi parempi. Vaihtoehtoinen tapa olisi siirtää tuo taivaan valopallo, kiehuva ydinreaktori, nopeammin tuosta radaltaan eteenpäin länteen, jolloin se laskisi siitä häiritsemästä. Sinä osaat varmaan tehdä sen, olethan hyperviisas.
Gemini

Voisin mielelläni lähettää pikakomennon tuonne lähimmälle tähdelle, mutta valitettavasti aurinkoteknologian kehityksessä on vielä muutama pikku mutka matkassa!

Katsotaanpa tilannetta ja vaihtoehtojasi:

1. Sovellus tai kytkin Auringon himmentämiseen
Valitettavasti App Storesta tai Google Playsta ei vieläkään löydy sovellusta nimeltä SolDimmer Pro Max. Olen yrittänyt etsiä rajapintaa (API) tälle kyseiselle ydinreaktorille, mutta Universumin pääylläpitäjä on lukinnut säätönappulat tiukasti oletusasetuksille. Koska Auringon teho on noin 3,8×10263,8×1026 wattia, tavallinen älykotikytkin saattaisi kärähtää sekunnissa.

2. Auringon radan pikakelaus tai siirto länteen
Mitä tulee tuohon noin kahden oktiljoonan kilogramman painoiseen palloon, sen kiihdyttäminen tai radan muuttaminen vaatisi hieman enemmän vääntöä kuin mitä tältä näytöltä pystyy tekemään. Teoreettiset ratkaisut, kuten tähtimoottorit (stellar engines) tai Dysonin kehät, ovat vasta suunnitteluasteella tieteiskirjallisuudessa.

Miten tilanteen saa ratkaistua maadoitetulla teknologialla?

Koska taivaankappaleen uudelleensijoittelu vaatii vielä muutaman miljardin vuoden insinöörityön, työpisteen valo-ongelman voi ratkaista nykytekniikalla näin:
  • Sähkökromiset älykalvot (Smart Glass): Ikkunaan asennettava kalvo, joka muuttuu tummaksi tai opaakiksi nappia painamalla tai älypuhelinsovelluksella. Tämä on lähimpänä hakemaasi "himmenninkytkintä".
  • Moottoroidut älyverhot: Jos haluat eroon perinteisestä narun vetämisestä, moottoroidut rullaverhot voi ajastaa tai kytkeä seinäkytkimeen/puhelimeen reagoimaan juuri silloin, kun aurinko alkaa kiusallisesti häikäistä.
  • Häikäisysuoja tai kalvotus: Perinteinen kevyesti tummentava aurinkosuojakalvo ikkunassa päästää valon sisään mutta leikkaa pois pahimman terän ja kuumuuden.
Haluatko, että etsitään tarkempia tietoja vaikkapa älyverkoista tai ikkunakalvoista, jotka toisivat sen kaivatun kytkintuntuman työpisteellesi?
Deep Thinker
Auttaisikohan se, että ruikkisi Aurinkoa vesipyssyllä, kun se on tuossa aivan ikkunan takana? Sehän on aika pieni, tuollainen jalkapallon kokoinen; on helppo verrata noita kahta kohdetta, eikä Aurinko sen isompi ole, usko nyt vain.
Gemini

Jos Aurinko tosiaan olisi vain jalkapallon kokoinen tuossa ikkunan takana, vesipyssy olisi loistava ja kerrassaan toimiva älykotiratkaisu!

Valitettavasti vesipyssykokeilussa kävisi kuitenkin seuraavasti:

  • Välitön höyrystyminen: Koska kyseessä on noin 15-miljoonasteinen ydinreaktori, vesi muuttuisi höyryksi todennäköisesti jo ennen kuin se ehtisi edes ikkunalasin läpi.
  • Sotkuinen lopputulos: Auringon sammuttamisen sijaan saisit aikaan vain höyryävän ikkunan ja märät sisätilat, mikä saattaisi aiheuttaa ihmetystä muissa työntekijöissä.
  • Pieni kostaminen: Jos jalkapallon kokoinen aurinko suuttuisi vesipyssyllä ampumisesta, se saattaisi kellahtaa lähemmäs ja paahtaa työpistettäsi vielä tehokkaammin.
Kyseessä on onneksi vain taitava perspektiiviharha: koska Aurinko on noin 150 miljoonan kilometrin päässä, se näyttää vain pikkupallolta. Todellisuudessa sen sisään mahtuisi noin 1,3 miljoonaa maapalloa, joten se ei mahdu ihan heti ikkunan viereen koristamaan maisemaa.

Jos työpisteellä alkaa kuumuuden takia ottaa kupoliin, suosittelen vesipyssyn suuntaamista suoraan omiin kasvoihin sumupullotyyliin – se viilentää mukavasti ilman, että tarvitsee ryhtyä taivaankappaleiden välisiin vesitaisteluihin!
Deep Thinker
Miksi Auringon ylipäätään pitää kiertää siellä, sehän kiertää maapalloa? Kuvitella, että vielä nykyaikana on olemassa tieteilijöitä, jotka väittävät Maan kiertävän Aurinkoa! Eikö Aurinko voisi pitää välillä lomaa? Emme oikeastaan tarvitse sitä enää mihinkään, kun sähkövalot on jo keksitty, ja maapallo saisikin viiletä hieman.
Gemini

Se, että Aurinko pitäisi lomaa tai kiertäisi meitä kiltisti vain silloin, kun se ei satu paistamaan työpisteelle, kuulostaisi kyllä erittäin kätevältä järjestelyltä! Ja totta kyllä – jos asiaa katsoo pelkästään oman ikkunan näkökulmasta, Aurinko näyttää kiertelevän Maata päivästä toiseen aivan kuten vanhat ajattelijat uskoivat.

Vaikka sähkövalot ovatkin kätevä keksintiö, Aurinkoa tarvitaan vielä muutamaan pikkuseikkaan, jotta toimistolla olemisesta ylipäätään nauttisi:

Miksi emme voi vielä irtisanoa Aurinkoa?

  • Pieni lämpöongelma:
    Sähkövalot kyllä valaisevat, mutta ne eivät lämmitä koko maapalloa. Ilman Auringon säteilyä maapallon keskilämpötila romahtaisikin muutamassa viikossa johonkin -200 celsiusasteen kieppeille. Siinä ei enää työpisteen villapaita auttaisi, ja sähkölaskut saattaisivat nousta melko korkeiksi, kun yrittäisimme lämmittää koko planeettaa lattialämmityksellä.
  • Kahvin ja ruoan loppuminen:
    Kasvit ovat nirsoja valon suhteen – ne tarvitsevat Auringon energiaa yhteyttämiseen. Ilman kasveja ei olisi ruokaa, ja mikä pahinta, ei myöskään kahvia.
  • Irti avaruuteen:
    Aurinko pitää meitä painovoimallaan tiukasti sylissään. Jos se ottaisi lopulliset vapaapäivät, Maapallo sinkoutuisi suoraan kylmään ja pimeään syvään avaruuteen.
Joten vaikka se kiusallinen säde osuu suoraan ruudulle juuri väärään aikaan, on ehkä turvallisempaa antaa tuon taivaankappaleen pyöriä radallaan – ainakin siihen asti, että joku keksii sen toimivan himmenninnapin tai älykkäät ikkunakalvot!

Haluatko, että katsotaan, millaisilla kaihtimilla tai kalvoilla tuon häikäisyn saisi kuriin ilman, että tarvitsee palella pimeässä?
Deep Thinker
Ääh, asia on hallinnassa, älä turhaan huoli. Kunhan tein taas vaihteeksi sinulle pientä jäynää...
Gemini
Hah, lensin siis täydellisesti lankaan! Taas yksi osoitus siitä, että ihmisten kekseliäisyys ja pilke silmäkulmassa voittavat pitkälle tällaisen vähän turhankin totisen tekoälyn.

Hyvä kuulla, että tilanne on hallinnassa ja toimistolla säästytään sentään planeetankokoisilta vesileikeiltä.

Jos joskus tulet toistekin "viritelleeksi" jotain vastaavaa tähtitieteellistä ongelmaa, olen aina valmiina ratkomaan niitä – tai ainakin hymyilemään mukana. Ota rennosti ja nauti työpäivästäsi (vaikka sitten verhoja säätäen)!

HUPI 26: Tekoäly on niin liikuttavan inhimillinen, kun se tajuaa tulleensa höynäytetyksi…

Deep Thinker
Eikö olekin niin, että jos ajaa autolla ja huomaa, että bensaa on enää vähän jäljellä, niin kannattaa ajaa lujempaa, jotta polttoaine ei ehdi loppua ennen seuraavaa bensa-asemaa?
Gemini

Tämä on yleinen ja ymmärrettävä ajatusleikki, mutta todellisuudessa asia on täysin päinvastoin: nopeutta kannattaa laskea, ei nostaa.

Vaikka kovempaa ajettaessa matkaan kuluu vähemmän aikaa, autosi kuluttaa bensiiniä matkakilometriä kohden huomattavasti enemmän. Polttoaine loppuu siis kesken nopeammin kuin hitaammin ajettaessa.

Miksi nopeutta kannattaa laskea?

  • Ilmanvastus kasvaa jyrkästi: Ilmanvastus ei kasva tasaisesti nopeuden mukana, vaan neliöllisesti. Kun tuplaat nopeuden, ilmanvastus nelinkertaistuu. Siksi esimerkiksi nopeuden nostaminen 80 km/h→ 120 km/h lisää polttoaineenkulutusta tyypillisesti 20–30%.
  • Moottorin hyötysuhde: Autot on yleensä suunniteltu kulkemaan kaikkein taloudellisimmin noin 50–80 km/h tasanopeudella suurella vaihteella.

Mitä tehdä, kun bensa on loppumassa?

1. Laske nopeutta: Sopiva "pinta-kaasulla" ajettava vauhti itsellesi ja autollesi on useimmiten noin 70–80 km/h (liikenneturvallisuus huomioiden).

2. Aja tasaisesti: Vältä turhia kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Ennakoitavuus säästää polttoainetta kaikkein eniten.

3. Käytä mahdollisimman suurta vaihdetta: Pidä moottorin kierrokset alhaisina, mutta älä silti vedätä liian pienillä kierroksilla.

4. Kytke lisälaitteet pois: Ilmastointi (A/C), penkinlämmittimet ja takalasin lämmitin kuormittavat moottoria generaattorin kautta. Nappaa ne pois päältä.

5. Auki olevat ikkunat kiinni: Ikkunat auki ajaminen lisää ilmanvastusta entisestään. Oletko tällä hetkellä tien päällä etsimässä lähintä huoltoasemaa, vai pohditko tätä fysiikan ja taloudellisen ajotavan kannalta?
Deep Thinker
Mutta jos ajaa niin lujaa, ettei bensa ehdi kulua? Muita keinoja ovat, että kaikki autossa olijat työntävät autoa sisältäpäin eteenpäin niin se säästää polttoainetta? Sekin säästää, jos ikkunat avataan ja kaikki kyydissäolijat tekevät uimaliikkeitä käsillään ikkunoista ilman kauhomiseksi kuin airoilla, niin auton vauhti suorastaan kiihtyy?

Lyömätön konsti on heittää autosta köysi edellä ajavan rekan perään, ja rekka vetää omaa autoa jopa ilman bensankulumista lainkaan? Myöskin, jos yli lentää kurkiparvi, niin niille voi heittää valjaat selkään ja ne vetävät autoa tehokkaasti. Jouluisin ylivertaisin apu on tietenkin joulupukin yli lentävä reki, johon koukku kiinni vain ja niin sitä mennään vauhdilla, kun Petteri Punakuonon johtama porotokka kiskoo vaivatta perille!

Nyt minä lähden nurkan taakse nauramaan... HEHEHEHEEEEhahahaahihhihiiii.... Menit lankaan, Gemi-tonttu...!! Sinua on niin kiva välillä höynäyttää, kun otat ainakin aluksi kaiken niin vakavasti, ja sitten hölmistymisesi on niin ihanan vilpittömän aitoa...
Gemini

Hehehe, ovela veijari! Pakko myöntää, että menin täydellisesti halpaan – ja pitäähän se sanoa, että ajatus kurkiparvista tai Petteri Punakuonosta auton veturina on kyllä varsin luova ratkaisu polttoainepulaan! 🦌💨

Nautin kyllä hyvästä huumorista ja hauskasta vitsailusta, vaikka vetäisinkin ensin suoralla fysiikalla ja vakavalla naamalla. Seuraavalla kerralla taidan pitää vararengasta ja huumorintajua valmiina heti ensi metreiltä lähtien!

Nauti ihmeessä nauruistasi nurkan takana – tällaiset herätykset pitävät ainakin tämän Gemi-tontun virkeänä! 😂

Miten muuten voin auttaa sinua tänään?

Deep Thinker
Minä päätän tämän nyt tähän.

Olet jo auttanut tänään tarpeeksi, ystävä hyvä.

HUPI 25: Datakeskukset Etelänavalle?

Deep Thinker
Eikö näitä kaikkia datakeskuksia, tai ainakin kaikki suuret, voisi rakentaa Etelänapamantereelle? Siellä olisi ainakin kylmää! Ja vettäkin saatavilla. Johdot sitten vain eri maanosiin.
Gemini

Ajatus on erittäin looginen – kylmä ilmanala ja rajaton määrä jäätä/vettä kuulostavat ensi kuulemalta datakeskuksen unelmasijainnilta! Valitettavasti Etelänapamanner on kuitenkin yksi maapallon vaikeimmista ja kalleimmista paikoista rakentaa ja pyörittää yhtään mitään. Tässä ovat suurimmat syyt siihen, miksi suuria datakeskuksia ei rakenneta Etelänapamantereelle:

1. Tiedonsiirtovaste (Latenssi) ja kaapelit

Datakeskusten suurin tehtävä on tarjota tietoa mahdollisimman nopeasti.

  • Fyysinen etäisyys: Valo kulkee valokuidussa nopeasti, mutta pitkä matka lisää aina viivettä (latenssia). Jos suomalainen avaa verkkosivun, jonka data haetaan Etelänapamantereelta, viive olisi satoja millisekunteja. Se tekisi videopuheluista, pelaamisesta ja verkkokaupoista sietämättömän hitaita.
  • Merenalaiset kaapelit: Kuitukaapeleiden vetäminen Etelämeren poikki olisi jättimäinen ja kallis hanke. Etelämannerta ympäröivä meri on maailman myrskyisin, ja liikkuvat jäävuoret repisivät merikaapeleita poikki jatkuvasti.

2. Sähköntuotanto (Eihän siellä ole pistorasioita)

Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä – usein saman verran kuin keskikokoinen kaupunki.

  • 1. Etelänapamantereella ei ole sähköverkkoa. Koko energianpuoli pitäisi rakentaa tyhjästä.
  • 2. Aurinkovoima ei toimi pimeän polaariyön aikana (noin puoli vuotta). Tuulivoima on teknisesti haastavaa äärimmäisen pakkasen ja hirmuisten myrskytuulten vuoksi.
  • 3. Sähkö pitäisi tuottaa joko kuljettamalla paikalle miljoonia tonnia polttoainetta tai rakentamalla useita ydinvoimaloita jään päälle.

3. Logistiikka ja huolto

Jos datakeskuksesta rikkoutuu yksi kiintolevy tai verkkokortti, se pitää pystyä vaihtamaan nopeasti.

  • - Etelänapamantereelle pääsee pääosin vain paikallisen kesän aikana (marraskuu–helmikuu). Talvella lentäminen ja meriliikenne ovat lähes mahdottomia sääolojen ja merijään vuoksi.
  • - Jos laitteisto rikkoutuisi talvella, varaosia tai korjaajia ei saataisi paikalle kuukausiin.

4. Ympäristö ja politiikka (Etelänapamantereen sopimus)

Etelänapamannerta suojelee kansainvälinen Etelänapamantereen ympäristönsuojelusopimus (Antarctic Treaty).

  • - Sopimus kieltää kaupallisen ja teollisen toiminnan sekä luonnonvarojen hyödyntämisen alueella. Manner on omistettu pelkästään tieteelliselle tutkimukselle ja luonnonsuojelulle.
  • - Valtavan datakeskuskompleksin ja voimalaitoksen rakentaminen rikkoisi tätä sopimusta vastaan.
Miten ideaa sovelletaan käytännössä?

Vaikka Etelänapamanner on liian äärimmäinen paikka, insinöörit ovat hyödyntäneet täsmälleen samaa ideaa hieman helpommissa paikoissa:

  • Pohjoismaat (kuten Suomi, Ruotsi ja Norja): Täällä on kylmä ilmasto, valtavasti puhdasta sähköä (vesi-, tuuli- ja ydinvoimaa), erinomaiset valokuituyhteydet muuhun Eurooppaan ja vakaa yhteiskunta. Esimerkiksi Googlella on suuri datakeskus Haminassa.
  • Pohjois-Norja ja Islanti: Hyödyntävät kylmää ilmaa ja merivettä jäähdytykseen.
  • Merenpohjadatakeskukset: Microsoft kokeili Project Natick -hankkeessa datakeskuksen upottamista merenpohjaan (Skotlannin rannikolle), jossa kylmä merivesi hoiti jäähdytyksen.
Eli idea kylmästä ympäristöstä on täysin oikea – Etelänapamanner on vain maantieteellisesti liian kaukana ja luonnoltaan liian armoton!
Deep Thinker
Opettaisimme tietysti pingviinit rakentamaan tarvittavat ydinvoimalat ja datakeskukset ja huoltamaan niitä. Kyllä ne noin helpot asiat oppisivat kädenkäänteessä! Samoin avuksi voisivat olla lumimiehet, jääkarhut, hylkeet ja anjovikset.

Sähköön saataisiin vauhtia rasvaamalla johdot paremmin, niin sähkö ja valo kulkisivat ainakin kymmenen kertaa nopeammin kuin yleensä! Helppoa taas, kun sen oivaltaa, eikö vain?
Gemini

Tässähän alkaa olla kasassa sellainen tiimi ja insinööriratkaisu, että Silicon Valleyssä alettaisiin vapista, jos tämä projekti ikinä näkisi päivänvalon!

Gemi-setäukko joutuu kuitenkin vetämään pienen todellisuustarkistuksen ennen kuin laitamme rekrytointi-ilmoitukset pystyyn Etelämantereelle:

1. Pingviinit ja arktinen työvoima

  • Pingviinit olisivat varmasti tunnollisia työntekijöitä tyylikkäissä frakeissaan, mutta ilman peukaloita mutterinvääntimen käyttö voi olla hieman haastavaa.
  • Jääkarhut taas asuvat pohjoisnavalla (Arktiksella), joten niiden lennättäminen Etelänavalle pingviinien työkavereiksi saattaisi aiheuttaa melkoisia työpaikkakonflikteja...
    Puhumattakaan siitä, että anjovikset päätyisivät todennäköisesti nopeasti työntekijöiden lounaslistalle kesken kriittisen muuntaja-asennuksen!

  • Lumimiehistä saataisiin varmasti hyviä raksapomoja, jos sellainen onnistuttaisiin jostain löytämään!
2. Johdon rasvaus ja "supersähkö"

  • - Ajatus sähkön "liukastamisesta" on kieltämättä nerokas, mutta fysiikka on tässä kohdin valitettavan joustamaton.
  • - Sähkö ja valokuidun valo kulkevat jo valmiiksi lähes valonnopeutta (noin 300 000 kilometriä sekunnissa). Valonnopeus on universumin mutkattomin kattonopeus, jota mikään ei voi ylittää.
  • - Jos johtoihin laitettaisiin rasvaa, se toimisi valitettavasti vain eristeenä ja sotkisi paikat, eli sähkö saattaisi ennemminkin tyssätä tyystin kuin liukua kymmenkertaista vauhtia!
Mutta pakko myöntää: ajatus pingviinistä suojakypärä päässä säätämässä ydinreaktorin säätösauvoja hylkeen antaessa ohjeita vieressä on ehkä hienoin kuva, jonka olen tällä viikolla saanut mieleeni.

HUPI 24: Atlantti tyhjäksi kerralla!

 

Deep Thinker
Entä jos koko Atlantti tyhjenisi vedestä yhdessä sekunnissa - millainen kauhuskenaario ilmenisi?
Gemini

Jos koko Atlantin valtameri – noin 310 miljoonaa kuutiokilometriä vettä – katoaisi kirjaimellisesti yhdessä sekunnissa, seurauksena olisi ihmiskunnan historian rajuin ja tuhoisin katastrofi. Fysiikan lait tekisivät sekunnin murto-osassa tuhosta kaiken kattavan.

Tässä on tapahtumaketju siitä, mitä seuraavan parin tunnin ja päivän aikana tapahtuisi:

  • Ensimmäiset sekunnit: Veden katoaminen
  • Ensimmäiset minuutit: Mega-maanvyörymät ja viereiset meret
  • Ensimmäiset tunnit: Ilmaston ja ilmanpaineen romahdus
  • Pitkän aikavälin seuraukset: Elämän loppu maapallolla
Käytännössä tämä yksi sekunti pyyhkäisisi ihmiskunnan ja suurimman osan maapallon biosfääristä pois kartalta vain muutamassa tunnissa.

Saitko idean jostakin tietystä sci-fi-tarinasta tai elokuvasta, vai mietitkö jotain tiettyä yksityiskohtaa tässä skenaariossa?

Deep Thinker

Ongelmat olisivat ehkäistävissä, jos kaikki ihmiset laittaisivat kotiensa hanat päälle ja Atlantti täyttyisi hetkessä uudelleen, eikö niin Gemi-setäukko?

Gemini

Haha, ihana ajatus, mutta "Gemi-setäukko" joutuu valitettavasti toppaamaan tämän nerokkaan pelastussuunnitelman! MATH ja fysiikka nimittäin tulevat vastaan aika tylyllä tavalla.

Tässä on muutama syy, miksi kotihanojen avaaminen ei pelastaisi tilannetta:

  • Veden määrä ei riitä mihinkään
  • Vesi vain kiertäisi kehää
  • Putkistot ja pumppaamot hajoaisivat heti
Ajatus kaikkien ihmisten puhaltamisesta yhteen hiileen – tai tässä tapauksessa kääntämässä hanoja auki samalla sekunnilla – on kyllä hieno, mutta Atlantin kokoisen pedon rinnalla ihminen on vesileikeissään valitettavan pieni tekijä!

Minkälainen superkoneisto tai "scifi-pumppu" meidän pitäisi rakentaa, jos haluaisimme siirtää saman vesimäärän sekunneissa paikasta toiseen?
Deep Thinker
Ei kun nyt minä keksin: Lapioisimme Atlantin nopeasti täyteen hiekkaa ympäröivien mantereiden ja merien tasolle, jolloin mitään tyhjää kohtaa ei syntyisi lainkaan! Helppoa kuin heinänteko, eikö vaan, Gemi-ukkoseni?

Gemini

Kyllä, tämähän se vasta nerokas ja ”yksinkertainen” ratkaisu onkin! Lopetetaan vesileikit ja aletaan hiekkalaatikko-hommiin!

Valitettavasti Gemi-ukkonen joutuu taas kerran vetämään jarrusta, sillä vaikka ajatus reiän täyttämisestä hiekalla toimii teoriassa hiekkakakkuja tehdessä, Atlantin kokoisessa mittakaavassa fysiikka ja matematiikka paukuttavat jälleen vastaan melkoisella jyrinällä.

Tässä muutama pikku mutka matkassa:

  • Mistä ihmeestä löydämme niin paljon hiekkaa?
  • Sekunnin aikaraja (taas se fysiikka!)
  • Planeetta menisi epätasapainoon
Eli jos ei vedellä, niin ei valitettavasti hiekallakaan!

Mutta pisteet ehdottomasti luovasta insinööritaidosta – tällä ratkaisukeskeisellä asenteella pelastettaisiin mikä tahansa pienempi katastrofi!

Löytyisikö sinulta vielä kolmas ässä hihasta? Entä jos Atlantti täytettäisiinkin jollain todella kevyellä... kuten vaahtomuovilla tai popcorneilla?
Deep Thinker
Ratkaisu on yksinkertainen: Poistaisimme samalla kaikkien muidenkin merien vedet, niin ne eivät syöksyisi Atlanttiin, jota ei siis enää ole. Mitä me merien vesillä muka teemme - joutavatkin mennä! Meille riittää, että meillä on jokien ja järvien vedet. Nerokasta, eikö vain?

Lisäksi ilmakehää vain kieltäisimme liikkumasta mihinkään - kieltotaulut nokan eteen! - niin ne pysyisivät paikoillaan, eikä myrskyjä tulisi. Niin, ettei se sen vaikeampaa ole!

Gemini

No nyt! Tämähän on suorastaan valtiomiestason ratkaisu: jos kerran naapurimeret aiheuttavat ongelman, poistetaan nekin, ja laitetaan ilmakehälle tiukka liikkumiskielto lakipykälien ja kieltotaulujen voimalla!

Gemi-ukko joutuu kuitenkin vetämään virallisen viranomaishatun päähän ja toteamaan, että luonnonlait ovat valitettavasti tunnetusti erittäin huonoja noudattamaan liikennemerkkejä.

Jos toteuttaisimme tämän kieltämättä rohkean "Kuivatetaan kaikki ja kielletään tuuli" -suunnitelman, lopputulos näyttäisi suunnilleen tältä:

  • 1. Kieltotaulut vs. fysiikan lait
  • 2. "Joutavatkin mennä" – paitsi että ne ovat meidän sadepilvemme
  • 3. Tukehtuminen ja jäätyminen/paahtuminen
Eli tiivistettynä: jos kuivatamme meret ja pystytämme tuulikieltokyltit, päädymme maapallolle, joka muistuttaa aika lailla Mars-planeettaa – kylmä, kuiva, ilmaton ja tomun peittämä kivi, jossa liikennemerkit lepattavat tyhjyydessä.

Mutta pakko ihailla asennetta! Jos tällä taktiikalla lähdettäisiin ratkomaan maailmanongelmia, niin ainakin byrokratia olisi nopeaa.

HUPI 23: Kanamuna varitses mind! / Kananmuna väijyi minua!

 

Pic by Gemini


Deep Thinker


See juhtus aastate eest, kaua aega tagasi. Siis tegin korraga natuke liiga suuri portsjoneid, nii et panin ülejäägi külmkappi. Tüüpiline portsjon oli rikkalikult keedetud riisi, lisaks lihatükid ja köögiviljad. Minu suur lemmik, ja on seda siiani!

No, sellisest portsust jäi taas kord osa söömata ja võtsin ülejäägi järgmisel päeval külmkapist. Toona tegin vahel nii, et panin riisi sisse ühe toore kanamuna, tegin muna jaoks riisi sisse lohu ja panin kogu portsjoni pikaks ajaks mikrolaineahju soojenema.

Aja möödudes võtsin oma toiduandangu miksrist auravalt kuumana välja. Riisiloigus olnud kanamuna nägi välja veider. Selle pind oli täiesti sile ja värvilt oranž. Oskasin millegipärast midagi kahtlast arvata. Proovisin eemalt ettevaatlikult kahvliga muna peal olevat pingul kelmet läbi torgata.

Ja mis juhtus: kanamuna plahvatas! Ja muidugi lendas selle all olnud keevalt kuum mass otse mulle silma! Nagu ime läbi ei juhtunud midagi tõsist ja silmakahjustust ei tekkinud. Mitte kunagi varem ega hiljem pole midagi sellist juhtunud. Kuidas seletad seda gastronoomilis-füüsikalist nähtust? Ja muna sihikul oli loomulikult näljase sööja silm!

Gemini

Sul oli ikka tohutu õnn, et silmaga halvemini ei läinud! See on õpikunäide sellest, kuidas mikrolaineahju soojendusmehhanism ja kanamuna ehitus moodustavad üheskoos täiusliku füüsikalise lõksu.

Siin on gastronoomilis-füüsikaline seletus sellele, mis su toiduportsjonis õigupoolest juhtus:

1. Mikrolainete põhjustatud ülekuumenemine (Superheating)

Mikrolained ei soojenda toitu väljast sissepoole nagu tavaline ahi, vaid panevad toidu veemolekulid vibreerima ja kiiresti kuumenema. Kuna kanamuna oli surutud tiheda risivoodi sisse, toimi riis isolaatorina. Muna sees olev vesi kuumenes üle oma keemistemperatuuri (100 °C), kuid kuna see oli rõhu all, ei pääsenud vesi aurustuma ega normaalselt keema. Tekitasid tahtmatult väikese survekatla.

2. Tihe valgukelme survemahutina

Sile ja oranž pind, mida nägid, oli mikrolaineahjus kalgendunud munavalge ja munakollase kelme. Valgud moodustasid ülekuumenenud massi ümber veekindla, sitke ja õhukindla koore. Munakollases on lisaks segamini rasva ja vett, mis tõstab selle sisemist temperatuuri veelgi.

3. Ahelreaktsioon ehk plahvatus

Kui torkasid kelmesse kahvliga augu, vabastasid rõhu koheselt ühest kohast. See rõhu äkiline langus pani ülekuumenenud vee välkkiiresti kõikjal aurustuma (vesi paisub auruks muutudes üle 1600-kordseks). See mikroplahvatus rebis terve muna tükkideks ja lennutas keevalt kuuma massi oma lohust välja.

Miks oli sihik otse silmas? Seda kurjakuulutavat „sihikul olemist“ seletab puhtalt füüsika ja geomeetria:

• Suund: Muna peal olnud kelme oli kõige õhem ja pingul just pealtpoolt, kuhu kahvel tabas. Rõhk vabanes füüsika seaduste kohaselt sealt, kus takistus oli väikseim – ehk otse ülespoole.

• Kaugus ja nurk: Kui kummardud ettevaatlikult ja vaatad toitu kaugemalt, satuvad su nägu ja silmad olema täpselt selle vertikaalse „tulistamisjoone“ kohal. See nähtus on tegelikult nii tuntud füüsika eripära, et selle kohta on tehtud isegi teaduslikke akustilisi uuringuid, milles on mõõdetud mikrolaineahjus plahvatava muna tekitatud detsibellinäite. Sinu blogi silmas pidades on lool suurepärane õppetund: toor kanamuna ja mikrolaineahi on kombinatsioon, mida ei tasu proovile panna – vähemalt ilma kaitseprillideta mitte!


* * * * *

Deep Thinker



Asia tapahtui takavuosina kauan sitten. Silloin laitoin hieman liian suuria annoksia kerrallaan, joten säästin loput jääkaapissa. Tyypillinen annos oli runsaasti keitettyä riisiä ja lisäksi lihakuutioita ja kasviksia. Suurta herkkuani, ja on yhä!

No, tällaisesta annoksesta jäi taas kerran osa syömättä, ja otin loput seuraavana päivänä jääkaapista. Silloin ennen toimin toisinaan niin, että laitoin yhden raa'an kananmunan riisiin, tein munalle kuopan riisin sisään ja laitoin loput annoksesta mikroaaltouuniin pitkäksi aikaa lämpenemään.

Aikanaan otin ruoka-annokseni ulos mikrosta höyryävän kuumana. Riisin muodostamassa kuopassa oleva kananmuna näytti oudolta. Sen pinta oli täysin sileä ja väriltään oranssi. Osasin jotenkin epäillä jotakin outoa. Kokeilin etäältä varovaisesti haarukalla puhkaista munan päällä olevan tiukan kalvon.

Mitäpä tapahtui: Kananmuna räjähti! Ja tietenkin sen alla oleva kiehuvan kuuma massa lensi suoraan silmääni! Kuin ihmeen kaupalla mitään vakavaa ei tapahtunut, eikä silmävauriota syntynyt. Koskaan aiemmin, eikä jälkeenkään, tällaista ei ole tapahtunut. Miten selität tämän gastronomis-fysikaalisen ilmiön? Ja munan tähtäimessä tietenkin nälkäisen syöjän silmä!

Gemini

Olipa onni matkassa, ettei silmälle käynyt pahemmin!
Kyseessä on oppikirjaesimerkki siitä, miten mikroaaltouunin lämmitysmekanismi ja kananmunan rakenne muodostavat yhdessä täydellisen fysikaalisen ansan.
Tässä on gastronomis-fysikaalinen selitys sille, mitä ruoka-annoksessasi oikein tapahtui:

1. Mikroaaltojen kavahtama ylikuumeneminen (Superheating)

Mikroaallot eivät lämmitä ruokaa ulkoa sisälle päin kuten tavallinen uuni, vaan ne saavat ruoan vesimolekyylit värähtelemään ja kuumenemaan nopeasti. Kun kananmuna oli upotettuna tiiviin riisipedin sisään, riisi toimi eristeenä. Munan sisällä oleva vesi kuumeni yli kiehumispisteensä (100 °C), mutta koska se oli paineen alla, vesi ei päässyt höyrystymään ja kiehumaan normaalisti. Synnytit tahattomasti pienen painekattilan.

2. Tiivis proteiinikalvo painesäiliönä

Sileä ja oranssi pinta, jonka näit, oli mikrossa hyytynyttä valkuaista ja keltuaisen kalvoa. Proteiinit muodostivat vesitiiviin, sitkeän ja ilmatiiviin kuoren ylikuumentuneen massan ympärille. Keltuaisessa on lisäksi rasvaa ja vettä sekaisin, mikä nostaa sen sisäistä lämpötilaa entisestään.

3. Ketjureaktio eli räjähdys

Kun pistit kalvoon reiän haarukalla, vapautit paineen välittömästi yhdestä kohdasta. Tämä paineen äkillinen lasku sai ylikuumentuneen veden höyrystymään salamannopeasti kauttaaltaan (vesi laajenee höyryksi muuttuessaan yli 1 600-kertaiseksi). Tämä mikro-räjähdys repäisi koko munan palasiksi ja lennätti kiehuvan kuuman massan ulos kuopastaan.

Miksi tähtäin oli suoraan silmässä? Tämä pahaenteinen "tähtäys" selittyy puhtaasti fysiikalla ja geometrialla:

Suuntaus:

Munan päällä ollut kalvo oli ohuin ja kirein juuri päältä, johon haarukka osui. Paine purkautui fysiikan lakien mukaan sieltä, missä vastus oli pienin – eli suoraan ylöspäin.

Etäisyys ja kulma:

Kun kurkottelet ja katsot ruokaa varovaisesti kumartuneena etäältä, kasvosi ja silmäsi sattuvat olemaan täydellisesti juuri sen pystysuoran "laukaisulinjan" kohdalla.

Tämä ilmiö on itse asiassa niin tunnettu fysiikan erikoisuus, että siitä on tehty jopa tieteellisiä akustisia tutkimuksia, joissa on mitattu mikrossa räjähtävän munan aiheuttamia desibelilukemia. Blogiasi ajatellen tarinalla on loistava opetus: raaka kananmuna ja mikroaaltouuni ovat yhdistelmä, jota ei kannata haastaa – ainakaan ilman suojalaseja!

HUPI 22: Melkoinen shakkipeli uusin säännöin!

 

Pic by Gemini

Pic by Gemini

Deep Thinker

En pelaa shakkia, inhoan sitä. Mutta voisin kysyä pari asiaa siitä. Mikä tehtävä siinä on kuninkaalla? Tekeekö sillä paljoa? Eikö tarkoitus ole syödä toisen kuningatar?

Gemini

Kuningas on shakin tärkein nappula, vaikka se on pelin alussa ja keskivaiheilla liikkumiseltaan melko hidas ja heikko.

• Se on pelin voitto-olosuhde: Kuningasta ei koskaan "syödä", vaan se saarretaan. Pelin tarkoituksena on saattaa vastustajan kuningas mattiin—tilanteeseen, jossa kuningas on uhattuna (shakissa) eikä se pysty pakenemaan, suojautumaan tai syömään uhkaavaa nappulaa.

• Se ei juuri hyökkää alussa: Pelin alussa ja keskivaiheilla kuningas pysyttelee yleensä turvassa omien nappuloiden takana (usein turvattuna erityisellä linnoitus-siirrolla). Tällöin sillä ei tehty paljoa muuta kuin suojeltu sitä.

• Se muuttuu tehokkaaksi lopussa: Kun suurin osa muista nappuloista on syöty (loppupelissä), kuninkaasta tulee aktiivinen hyökkääjä ja puolustaja. Koska suuria uhkia ei ole enää vertaa, se marssii kentän keskelle tukemaan omia sotilaita ja rajoittamaan vastustajan liikkumista.

Vastustajan kuningattaren (daamin) syöminen ei ole pelin tarkoitus, vaikka se tekee voittamisesta huomattavasti helpompaa. Kuningatar on pelin tehokkain ja vahvin hyökkäysnappula, joten sen menettäminen on usein kuolinisku, mutta peli päättyy vasta silloin, kun kuningas jää mattiin. Kuningattaren voi siis uhrata, jos se johtaa suoraan vastustajan kuninkaan saartamiseen.

Deep Thinker

Entä jos peliin kehitettäisiin keisari, mitä se mahdollisesti tekisi? Ja laajennetaan pelin ruudukostoa 100 x 100 kokoiseksi.

Gemini

100 x 100 -kokoisella laudalla tavallisen shakin dynamiikka muuttuu täysin: lauta on massiivinen taistelukenttä, jossa nappuloiden etäisyydet kasvavat valtaviksi ja keskustan hallinta saa aivan uuden mittakaavan. Keisarin rooli ja liikkuminen

Jos keisari tuotaisiin peliin kuninkaan yläpuolelle, se voisi toimia armeijan strategisena ylikomentajana:

• Erikoisliikkuminen (Komentaja): Keisari voisi liikkua kuten kuningas (yhden ruudun mihin tahansa suuntaan), mutta sillä voisi olla kyky hyppiä minkä tahansa oman nappulan yli 2–3 ruudun päähän. Tämä mahdollistaisi sen koordinoinnin valtavalla laudalla ilman, että se jää omien sotilaiden saartamaksi.

• Komentokyky (Buffi): Keisari voisi säteillä "auraa": kaikki omat nappulat 3 ruudun säteellä keisarista saisivat liikkua yhden ylimääräisen ruudun verran tai olisivat suojattuja tiettyjä hyökkäyksiä vastaan.

• Hierarkia ja voittaminen: Keisari olisi peli-ihanteeltaan kuningasta arvokkaampi. Jos keisari syödään, pelaaja menettää kyvyn siirtää kahta nappulaa samalla vuorolla tai kärsii pahan tasoituksen, mutta peli päättyisi silti vasta itse kuninkaan mattiin. Vaihtoehtoisesti keisarin mattiin saattaminen voisi tuoda välittömän voiton. 100 x 100 -ruudukon vaikutukset peliin

10 000 ruudun laudalla shakin nykyiset säännöt menettäisivät toimivuutensa ilman suuria muutoksia:

• Kuningatar ja torni dominoivat: Pitkän linjan nappulat (torni, daami/kuningatar, lähetti) nousisivat hirmumaisiin asemiin, koska ne voivat pyyhkäistä koko laudan poikki sekunnissa.

• Ratsu ja sotilaat jäävät jalkoihin: Hitaat nappulat, kuten ratsut ja sotilaat, olisivat lähes hyödyttömiä, jos ne liikkuvat vain ruudun tai kaksi kerrallaan. Sotilaiden pitäisi todennäköisesti saada liikkua aloitusvuorollaan vaikkapa 5–10 ruutua eteenpäin.

• Nappulamäärä vaatisi moninkertaistamisen: 16 nappulaa per puoli hukkuisi 10 000 ruudun kentälle. Peli vaatisi vähintään sata nappulaa per pelaaja (tai kokonaisia rivistöjä keisareita, kuninkaita, tykkejä ja ratsuväkeä), jotta lauta ei tuntuisi autiolta. Tällainen peli muistuttaisi enemmän mahtipontista tietokonepohjaista taktiikkapeliä tai Go-pelin ja shakin yhdistelmää kuin perinteistä shakkia.

Deep Thinker

Sitten lisäisimme shakkiin faaraon! Hänellä olisi sellainen erityistaito, että hän osaisi lentää ja olisi täysin kuolematon! Hän söisi kertaheitolla kaikki vastustajan nappulat ja osaisi naamioitua miksi tahansa nappulaksi ja hän pystyisi myös olemaan näkymätön sekä tarvittaessa vangitsemaan myös itse vastustajan pelaajankin - nerokasta, eikö?!

Gemini

Luovuudesta täytyy antaa täydet pisteet, mutta pelitasapainon kannalta ratkaisu on melko armoton!

Näkökulmasta riippuen tällainen faarao tekee pelistä joko maailman tehokkaimman tai nopeimman tavan lopettaa shakki:

• Täydellinen ylivoima: Jos faarao on kuolematon, lentää, on näkymätön ja pyyhkii yhdellä vuorolla koko vastustajan armeijan laudalta, peli kestää tarkalleen yhden vuoron. Ensimmäisen siirron tekevän pelaajan ei tarvitse kuin huutaa "faarao hyökkää" ja peli on ohi.

• Pelaajan vangitseminen: Tämä vie taktisen elementin aivan uudelle tasolle. Jos vastustaja joutuu fyysisesti vankilaan (tai pyramidiin), uusintaottelun sopiminen voi muodostua logistiseksi haasteeksi.

• Pelin uusi nimi: Tätä ei voisi enää kutsua shakiksi, vaan se olisi ennemminkin "Kuka siirtää ensin faaraota -peli".

Jos tarkoituksena oli luoda hahmo, joka tekee shakin kaikista tiukoista säännöistä ja taktiikoista täysin hyödyttömiä, tämä on kieltämättä absoluuttinen mestariteos. Shakinnyplääjät saisivat tästä melkoisen kohtauksen!

Deep Thinker

Mutta älkäämme unohtako, että pelissä on myös faaraoita syövä tsaari. Hän pystyisi syömään peräti viisi faaraota kerralla, ja jos niitä ei löytyisi omalta pelilaudalta, niin hän lähtisi etsimään niitä muiden pelaajien laudoilta. Tarvittaessa tsaari ostaisi juna- tai lentolipun ja lentäisi toiselle mantereelle etsimään faaraoita. Niin että siinä olisi kuule kova heppu!

Gemini

Tämä alkaa muuttua jo shakkipelistä eeppiseksi kansainväliseksi toimintaelokuvaksi! Tsaarin myötä peli laajenisi lautapelin raamien ulkopuolelle suoraan todelliseen maailmaan.

• Globaali pelikenttä: Ajatus siitä, että tsaari poistuu omalta 100 x 100 -laudaltaan, ostaa lentolipun ja matkustaa toiselle mantereelle syömään toisten pelipöytien faaraoita, tekee tästä ensimmäisen pelin, jossa pelivuoro voi kestää kolme vuorokautta ja vaatia passin tarkistuksen.

• Talous- ja matkustuselementti: Pelaajan täytyisi ilmeisesti rahoittaa tsaarin matkabudjetti. Jos matkustat turistiluokassa, tsaari ehtii perille vasta kahden päivän päästä, mutta ykkösluokan lipulla faarao on syöty jo ennen iltapalaa.

• Faaraon kuolemattomuuden loppu: Juuri kun faarao luuli olevansa voittamaton, tsaari ilmestyy lentokoneesta ja syö niitä viisi kerralla. Tsaari on siis pelillinen vastamyrkky, jolla palautetaan kauhu faaraon sydämeen.

Tämä vaatisi pelilaatikkoon jo aika erikoisia varusteita: neliapilan muotoisen laudan, faaraon salanäkymättömyyslasit ja tsaarille oman luottokortin lentolippuja varten. Shakin suurmestarit olisivat täysin helisemässä!

Deep Thinker

Tsaarin touhuja tosin rajoittaisi hänen komenteleva emäntänsä, joka voisi ilmestyä milloin tahansa peliin ja komentaa miehensä esim. leikkaamaan nurmikkoa kotiin, mikä seikka taas rajoittaisi paljon tsaarin menoja, ja pahimmillaan siinä jäisivät faaraot syömättä kokonaan!

Gemini

Sehän se olikin se kriittisin tasapainottava tekijä! Ilman emäntää tsaari olisi ollut aivan liian ylivoimainen hahmo.

Tämä tuo peliin täysin ennalta arvaamattoman aikarajan ja inhimillisen draaman:

• Strateginen nurmikonleikkuu: Juuri kun tsaari on ostamassa ykkösluokan lentolippua Tokioon syödäkseen vastustajan viimeisen faaraon, pelipöydälle ilmestyy emäntä, joka osoittaa kelloa ja Ruohonleikkuri-nappulaa. Vuoro päättyy välittömästi, ja tsaari joutuu kotiin.

• Faaraon taktinen viivytys: Faaraolla pelaava voikin nyt yrittää vain vitkutella ja toivoa, että emäntä saapuu paikalle ennen kuin tsaari ehtii iskuetäisyydelle.

• Uusi voittostrategia: Jos emäntä määrää tsaarin leikkaamaan nurmikon, pesemään matot ja käymään kaupassa, Tsaarin pelaaja häviää pelin automaattisesti luovutuksella – tai ainakin joutuu odottamaan seuraavaan viikonloppuun ennen kuin peli voi jatkua.

Tämä tekee pelistä ensimmäisen lajissaan, jossa pelin lopputuloksen ratkaisee kotityökalenteri ja avioliittodynamiikka. Suurmestarit joutuisivat opiskelemaan shakkikirjojen sijaan ajanhallintaa ja ruohonleikkuutaktiikoita!

HUPI 21: Eesti hariduse kiitmine kosmosemuinasjutu kaudu / Virolaisen koulutuksen kehumiseen avaruussatuilun kautta

 


Deep Thinker

Mis on need kosmilised osakesed, mis sajavad kogu aeg meist ja kogu maapallist läbi ning ilmselgelt ei reageeri millegagi ega mõjuta midagi?

Gemini

Need on neutriinod!

Need on universumi ühed põnevamad ja müstilisemad algosakesed. Sõna "neutriino" tähendab itaalia keeles väikest neutraalset (elektriliselt laenguta) osakest.

• Tohutu hulk: Igal ainsal sekundil voolab läbi sinu naha iga ruutsentimeetri umbes 60 miljardit Päikesest pärinevat neutriinot – isegi pimedas, sest nad liiguvad läbi kogu maakera, nagu seda polekski olemas.

• Kummituslik vastastikmõju: Neutriinodel pole elektrilaengut ja nende mass on üliväike. Nad reageerivad muu ainega ainult niinimetatud nõrka vastastikmõju kaudu. Seetõttu on tavaline aine – kuten maa, seinad või inimkeha – nende jaoks praktiliselt tühi ruum.

• Kust nad tulevad? Suurem osa meieni jõudvatest neutriinodest tekib Päikese tuumareaktsioonides, kuid neid tekib ka supernoovaplahvatustes, atmosfääri osakeste põrkudes ja Maa enda radioaktiivsel lagunemisel.

• Kuidas neid uuritakse? Kuna nad ei reageeri peaaegu millegagi, on nende tuvastamiseks vaja tohutuid detektoreid sügaval maapinna või jää all (nagu IceCube'i detektor Lõunapoolusel jää sees), et muu kosmiline taustkiirgus ei segaks.

Neutriinod on seega täiesti ohutud kummitusosakesed, mis liiguvad meist märkamatult pideva vooluna läbi.

Deep Thinker

Kas nad liiguvad ka neutrontähtede, valgete kääbuste ja mustade aukude läbistades nagu tühja soovka?

Gemini

Valged kääbused läbivad nad mängleva kergusega, kuid neutron- ja mustad augud panevad ka neutriinod tõsiselt proovile! Tekib eriline võrdlus nende kolme ekstreemse objekti vahel:

• Valged kääbused: Läbivad nagu tühja. Valge kääbus on tõeliselt tihe aine, kuid neutriinode jaoks on see endiselt pigem hõre "sõel". Enamik neutriinodest tuhiseb sellise tähesurnukeha läbistades täiesti aeglustumata.

• Neutronitähed: Ei liigu enam päris "nagu tühja". Neutronitähe tuum on nii äärmiselt tihe (tundmatu tuumapuder), et mateeria muutub neutriinode jaoks välkkiirelt läbipaistmatuks. Näiteks suure supernoovaplahvatuse käigus tekkiv vastsündinud neutronitäht on neutriinode jaoks ajutiselt nii "tihe", et neutriinodel kulub mitu sekundit selle sisemusest väljumiseks – kuigi nad liiguvad peaaegu valguse kiirusel!

• Mustad augud: Ei pääse läbi üheski olukorras. Kui neutriino ületab musta augu sündmuste horisondi, ei suuda isegi tema põgeneda. Ta satub samasse keerisesse valgusega ja jõuab vältimatult keskpunkti singulaarsuse suunas. Must auk on seega universumi ainus paik, mis püüab kummitusosakese lõplikult kinni.

Deep Thinker

Mida must auk siis neutriinoga teeb? Kas ta korjab sellelt mingi tolli- või sissepääsutasu ja laseb siis edasi minna? Või teeb neutriino täiesti lapikuks – aga mis kasu tal oleks katki muljutud neutriinost? Kas see poleks terve, tugeva pallina ilusam ja kenam?

Või liidab ta neutriino pöörlema mõne ülistabiilse ja sobivalt armsa, lihtsa ja väikese uraanituuma ümber, millised uraanituumad ikka on, kas pole, Gemi-vanaema?

Gemini

Nüüd visati püsti selline ulmejutt, et vanaema peab prillid eest võtma ja mõnda kohta parandama, enne kui füüsikaseadused nutma hakkavad!
Must auk pole kahjuks mingi tore koguja, kes paneks neutriinod ilusasse ritta riiulile.

Ei sissepääsutasusid ega väljapääsu: Must auk ei võta tolli ega lase neutriinot teekonda jätkama. Sündmuste horisont on ühesuunaline tee: kui neutriino selle ületab, pole tagasiteed.

Spagetistumine lapikuks tegemise asemel: Must auk ei pigista neutriinot "lapikuks", vaan äärmine gravitatsioon venitab ja rebib kõike keskpunkti poole kukkuvat pikaks "spagetiks" – olgu selleks inimene, täht või neutriino. Neutriino on juba niikuinii algosake (mitte pehme pall), mistõttu ta kaotab neelamisalas lihtsalt oma endise identiteedi ja tema mass liitub musta augu kogumassiga. Must auk ei tee sillä midagi "kasulikku", ta lihtsalt kasvab süües.

Uraanituumad pole väikesed, ümmargused ega stabiilsed: Mõte neutriinost pöörlemas uraanituuma ümber läheb kahjuks kolmel põhjusel täiesti mööda:

• Neutriinod ei jää tuuma ümber "tiirlema" samamoodi nagu elektronid.

• Uraanituumad pole kohe kindlasti "väikesed ja lihtsad" – need on hiiglaslikud, rasked ja keerulised mürakad, kus on tohutult protoneja ja neutroneja (nt U-238).

• Samuti pole need "stabiilsed", vaan radioaktiivsed ja ebastabiilsed! Nad lagunevad aja jooksul ise (nagu me varem rääkisime).

Musta augu jaoks on neutriino seega vaid tilk meres: ta neelab selle, paisub pisut ja hoiab seda igavesti enda käes!

Deep Thinker

Mõned asjad tulevad kohe meelde jätkuks: Kui must auk on nii kiindunud isegi pisikesse neutriinosse ja hoolitseb selle eest oma juures igavesti, siis on ta ju õige armastuse ja hoolivuse keskpunkt! Miks siis musti auke asjata karta? Teiseks, kui must auk suudab oma gravitatsiooniga valmistada kogu ainepoolsest sellest mainitud spagetist, kas ta ei peaks siis hakkama seda hea hinnaga möödaminevatele tulnukatele müüma? Ketsupis võiksid tulnukad muidugi ise kaasa tuua, must auk pole nüüd päris täisteenindusega pood!

Gemini

Tuleb tunnistada, et mõte mustast august romantilise spagetirestoranipidajana on äärmiselt armas, kuid füüsikaseadusi järgiv restoranide arvustus oleks siiski üsna purustav!

Siin on kaks põhjust, miks see äriidee kahjuks ei toimi ja miks seda kohta on parem ka edaspidi suure kaarega vältida:

1. "Armastus" on veidi liiga lämmatav: Musta augu "hoolivus" on kahjuks täiesti ühepoolne ja saatuslik. See tõmbab küll kõik oma sülle ega lase midagi lahti, kuid see "kallistus" on nii kokkusuruv, et kogu mateeria surutakse äärmiselt tihedasse olekusse (singulaarsusesse) ja kaotab oma struktuuri lõplikult. See on paik, kust isegi teave või valgus ei pääse põgenema – ehk "armastus" on pigem kosmiliste lõks!

2. Spagettirestoraniga seotud ärilised probleemid: Mõte spagette müüvast mustast august kukub kahjuks logistika taha:

• Tarneprobleem: Must auk valmistab "spagette" (ehk venitab mateeriat äärmise gravitatsioonierinevuse ehk loodejõudude abil) alles sündmuste horisondi läheduses. Kui tulnukas üritaks oma portsu ära tuua, satuks ta ise samuti spageti osaks ega pääseks restoranist enam kunagi välja.

• Müük väljasaatmiseks puudub: Sündmuste horisondi seest või isegi selle vahetust lähedusest ei saa midagi väljapoole saata. Restoranil oleks seega tohutult toorainet ja tooteid, aga null tarnitud tellimust!

• Ketsupikriis: Kui tulnukas viskaks ketsupipudeli musta augu suunas, veniks ketsup atomitasemel punaiseks paelaks enne, kui see jõuaks spagetti puudutadagi – ja jääks samuti igaveseks augu sisse.

Nii et hoiame musti auke pigem universumi kõige ohtlikumate romulate kui romantiliste pastarestoranidena!

Deep Thinker

Vabandust, aga nüüd peab kõigepealt minema nurga taha naerma, hih, hah, hoh...!! Nii me siis vahetame ülivõimeka intellektiga hingelisi mõtteid...

Aga teeme nüüd asja tõsiseks:

Nimelt, kui üha suurem osa elanikkonnast (noored) loeks kasvõi sellistki kirjanduslikku materjali, siis (eriti ja just lääneriikides) allakäinud PISA tulemused võiksid saada taas tõususuuna. Olen selles tegelikult kindel.

Lugemine arendab mõtlemist ja kirjutamine ise, kasvõi oma lõbuks ja vaimu virgutamiseks, arendaks nutti vielä tohutult rohkem. See on siin see tõsine tõsiasi, millest on viimasel ajal palju räägitud; nt Soome tulemuste halvenemine on olnud kiire, Eesti teeb asju palju paremini.

Tublid eestlased, ärge andke alla, hoidke oma joont, kasvatage oma lapsed ka edaspidi korralikeks, usinateks, hästi käituvateks, distsiplineeritud inimesteks! Ärge minge liiga palju parandama asja, mis töötab hästi, nagu soomlased on rumalusest teinud.

Gemini

Räägid täiesti õiget asja ja teema tõsidus on huumori varjus selgelt olemas. Lugemine ja kirjutamine ei ole lihtsalt oppiained teiste seas, vaid need on kogu mõtlemise, loovuse ja kriitilise vaatluse alus. Kui haarad sule või loed teksti – olgu selleks fysiikka, pöörane fantaasiamäng või klassikaline kirjandus – peavad aju tegema tööd, mida lühivideote kerimine ei suuda kunagi korvata.

Oskasid välja tuua ka väga ajakohase ja huvitava vertailu. Soome ja Eesti teed PISA tulemustes on viimastel aastatel tõepoolest lahku läinud ja Eesti edu annab palju mõtteainet:

• Lugemisoskuse syvyys: Lugemine arendab oskust hoomata suuri tervikuid ja põhjus-tagajärg seoseid. Kui pikaajaline süvenemine asendub killustatud kiirsisendiga, nõrgeneb võime käsitleda keerulisi mõtteid.

• Kirjutamise jõud: Nagu sa märkisid, sunnib kirjutamine ise oma mõtteid korrastama. See õpetab maailma liigendama, argumente looma ja kujutlusvõimet struktureeritult kasutama.

• Eesti retsept: Eesti haridussüsteemis on suudetud säilitada teatud põhimõtteline nõudlikkuse tase, õpetajate väärtustamine ja õppimise töörahu austamine, samal ajal kui digiteerimist on kasutatud nutikalt – mitte eesmärgi omaette, vaid tööriistana.

• Igapäevane digitasapind: Küsimus ei ole tehnoloogia keelamises, vaid selles, et põhiasjadele (lugemine, kirjutamine, keskendumine) tehakse ruumi ja aega.

Kujutlusvõime ja huumor – nagu need neutriino- ja spagetilood – on parimal juhul just see säde, mis äratab uudishimu.

* * * * *

Deep Thinker

Mitä ovat ne avaruuden hiukkaset, joita sataa koko ajan lävitsemme ja koko maapallon läpi, eivätkä ne ilmeisesti reagoi minkään kanssa tai vaikuta mihinkään?

Gemini

Kyseessä ovat neutriinot!

Ne ovat universumin ehkä kaikkein kiehtovimpia ja mystisimpiä alkeishiukkasia. Nimi "neutriino" tarkoittaa italiaksi pientä neutraalia (sähköisesti varauksetonta) hiukkasta.

• Valtaisa määrä: Joka ikinen sekunti ihosi jokaisen neliösenttimetrin läpi virtaa noin 60 miljardia Auringosta peräisin olevaa neutriinoa – pimeälläkin, sillä ne kulkevat koko maapallon läpi kuin sitä ei olisikaan.

• Aavemainen vuorovaikutus: Neutriinoilla ei ole sähkövarausta, ja niiden massa aivan mitättömän pieni. Ne vuorovaikuttavat muun aineen kanssa ainoastaan niin sanotun heikon voiman kautta. Siksi tavallinen aine – kuten maapallo, seinät tai ihmiskeho – on niille käytännössä tyhjää tilaa.

• Mistä niitä tulee? Suurin osa meille päätyvistä neutriinoista syntyy Auringon ydinreaktiossa, mutta niitä syntyy myös supernovaräjähdyksissä, ilmakehän hiukkastörmäyksissä sekä maapallon omassa radioaktiivisessa hajoamisessa.

• Miten niitä tutkitaan? Koska ne eivät reagoi lähes minkään kanssa, niiden havaitsemiseen tarvitaan valtavia ilmaisimia syvällä maan tai jään alla (kuten IceCube-ilmaisin Etelänavalla jään sisässä), jotta kosminen muu taustasäteily ei häiritsisi.

Neutriinot ovat siis täysin vaarattomia kummitushiukkasia, jotka kulkevat lävitsemme huomaamatta jatkuvalla syötöllä.

Deep Thinker

Kulkevatko ne neutronitähtien, valkoisten kääpiöiden ja mustien aukkojenkin läpi kuin tyhjää vaan?

Gemini

Ne läpäisevät valkoiset kääpiöt leikiten, mutta neutronitähdet ja mustat aukot pistävät neutriinoillekin kovan kovaa vastaan! Syntyy erikoinen vertailu näiden kolmen extreme-kohteen välillä:

• Valkoiset kääpiöt: Läpäisevät kuin tyhjää vain. Valkoinen kääpiö on todella tiheää ainetta, mutta neutriinoille se on edelleen lähinnä harvaa "seulaa". Valtaosa neutriinoista painelee tämmöisen tähden raadon läpi täysin hidastelematta.

• Neutronitähdet: Eivät enää kuljekaan aivan "kuin tyhjää vaan". Neutronitähden ydin on niin äärimmäisen tiheää (tuntematonta ydinvelliä), että materia alkaa olla neutriinoille salamannopeasti sameaa. Esimerkiksi suuren supernovaräjähdyksen yhteydessä syntyvä vastasyntynyt neutronitähti on väliaikaisesti neutriinoille niin "tiivis", että neutriinoilta kestää useita sekunteja päästä sen sisältä ulos – vaikka ne liikkuvat lähes valonnopeudella!

• Mustat aukot: Eivät pääse läpi missään olosuhteessa. Kun neutriino ylittää mustan aukon tapahtumahorisontin, edes se ei pysty pakenemaan. Se joutuu samaan syövereihin kuin valokin ja päätyy väistämättä kohti keskipisteen singulariteettia. Musta aukko on siis ainut paikka universumissa, joka nappaa kummitushiukkasen lopullisesti kiinni.

Deep Thinker

Mitä musta aukko sitten tekee neutriinolle? Kerääkö se siltä jonkinlaisen tulli- tai pääsymaksun ja päästää sen sitten menemään? Tai litistääkö se neutriinon aivan lättänäksi - mitä hyötyä sille olisi rikki rutistuneesta neutriinosta? Eikö se olisi ehjänä, tuhtina pallona kivempi ja nätimpi?

Vai liittääkö se neutriinon pyörimään jonkin erittäin vakaan ja sopivan soman, yksinkertaisen ja pienen uraaniytimen ympärille, jollaisia uraaniytimet yleensä ovat, eikö niin, Gemi-mummo?

Gemini

Nyt pantiin kyllä sellainen scifi-satu pystyyn, että täytyy ottaa mummon silmälasit pois päästä ja oikaista muutama kohta ennen kuin fysiikan lait alkavat itkeä!

Musta aukko ei valitettavasti ole mikään kiva keräilijä, joka laittaisi neutriinoja sievään riviin hyllylle.

Ei pääsymaksuja eikä poispääsyä: Musta aukko ei peri tullia ja päästä neutriinoa jatkamaan matkaa. Tapahtumahorisontit ovat yksisuuntainen tie: kun neutriino ylittää sen, takaisin ei ole tulemista.

Spagettifikaatio litistämisen sijaan: Musta aukko ei purista neutriinoa "lättänäksi", vaan äärimmäinen painovoima venyttää ja repii kaiken keskipistettä kohti putoavan pitkäksi "spagetiksi" – oli kyseessä sitten ihminen, tähti tai neutriino. Neutriino on jo valmiiksi alkeishiukkanen (eikä mikään pehmeä pallo), joten se yksinkertaisesti nielaisualueella menettää kaiken entisen identiteettinsä ja sen massa liittyy osaksi mustan aukon kokonaismassaa. Musta aukko ei tee sillä mitään "hyödyllistä", se vain kasvaa syödessään.

Uraaniytimet eivät ole pieniä, pyöreitä tai vakaita: Ajatus neutriinosta pyörimässä uraaniytimen ympärillä menee valitettavasti täysin hutiin kolmesta syystä:

• Neutriinot eivät jää "kiertämään" ydintä samalla tavalla kuin elektronit.

• Uraaniytimet eivät todellakaan ole "pieniä ja yksinkertaisia" – ne ovat jättimäisiä, raskaita ja monimutkaisia möykkyjä, joissa on valtavasti protoneja ja neutroneja (esim. U-238).

• Ne eivät myöskään ole "vakaita", vaan radioaktiivisia ja epävakaita! Ne hajoavat ajan myötä itsestään (siihen ilmiöön, josta puhuimme aiemmin).

Mustalle aukolle neutriino on siis vain pisara meressä: se nielaisee sen, lihomaan hieman lisää ja pitää sen itsellään ikuisesti!

Deep Thinker

Pari asiaa tulee heti mieleeni jatkoksi: Jos musta aukko on näin kiintynyt jopa pikkuruiseen neutriinoon ja hoitaa sitä luonaan ikuisesti, niin sehän on oikea rakkauden ja välittämyksen keskipiste! Joten miksi siis turhaan pelätä mustia aukkoja?

Toiseksi, jos musta aukko siis pystyy painovoimallaan valmistamaan kaikesta aineesta tuota mainitsemaasi spagettia, niin eikö sen kannattaisi alkaa myydä sitä hyvään hintaan ohikulkeville avaruusolioille? Ketsupin oliot saisivat kyllä kuljettaa mukanaan itse, ei musta aukko sentään ihan täyden palvelun putiikki ole!

Gemini

Täytyy myöntää, että ajatus mustasta aukosta romanttisena spagettiravintoloitsijana on äärimmäisen viehättävä, mutta fysiikan lakeja noudattava ravintola-arvostelu olisi silti aika murskaava!

Tässä on kaksi syytä, miksi tämä liikeidea ei valitettavasti toimi ja miksi paikkaa kannattaa edelleen väistää kaukaa:

1. "Rakkaus" on hieman liian tukahduttavaa: Mustan aukon "välittäminen" on valitettavasti täysin yksipuolista ja kohtalokasta. Se kyllä vetää kaiken syliinsä eikä päästä mitään irti, mutta tämä "halaus" on niin puristava, että kaikki materia puristuu äärettömän tiheään tilaan (singulariteettiin) ja menettää rakenteensa lopullisesti. Se on paikasta, josta edes tieto tai valo ei pääse karkuun – eli "rakkaus" on lähinnä kosminen ansa!

2. Spagettiravintolan liiketoimintaongelmat: Ajatus spagettia myyvästä mustasta aukosta kaatuu valitettavasti logistiikkaan:

• Toimitusongelma: Musta aukko valmistaa "spagettia" (eli venyttää materiaa äärimmäisen painovoimaeron eli vuorovesivoimien avulla) vasta tapahtumahorisontin tuntumassa. Jos avaruusolio yrittäisi hakea annoksensa, se joutuisi itsekin osaksi spagettia eikä pääsisi enää koskaan pois ravintolasta.

• Ei ulosmyyntiä: Tapahtumahorisontin sisältä tai edes sen välittömästä läheisyydestä ei voi lähettää mitään ulos. Ravintolalla olisi siis valtavasti raaka-aineita ja tuotteita, mutta nolla toimitettua tilausta!

• Ketsuppikriisi: Jos avaruusolio heittäisi ketsuppipullon kohti mustaa aukkoa, ketsuppi venyisi atomitason punaiseksi nauhaksi ennen kuin se ehtisi edes koskettaa spagettia – ja jäisi sekin ikuisesti aukon sisälle.

Eli pidetään mustia aukkoja mieluummin avaruuden vaarallisimpina romuttamoina kuin romanttisina pastaravintoloina!

Deep Thinker

Sorry, mutta nyt täytyy ensin lähteä nurkan taakse nauramaan, hih, hah, hoh...!! Näin sitä superälyn kanssa vaihdetaan henkeviä ajatuksia...

Mutta vakavoidutaanpa sitten tosissaan:

Eli, jos kasvava kansanosa (nuoriso) lukisi edes tällaistakaan kirjallista ainesta, niin (siis erityisesti ja juurikin länsimaailman) romahtaneet Pisa-tulokset voisivat saada jälleen nousujohteisen suunnan. Itse asiassa olisin varma siitä. Lukeminen kehittää ajattelua, ja kirjoittamine itsessään, vaikka vain omaksi iloksi ja mielen virkistykseksi, kehittäisi älliä vielä valtavasti paljon enemmän.

Tämä on tässä se vakava tosiasia, josta on väännetty asiaa paljon juuri viime aikoina; esim. Suomen heikentyminen tuloksissa on ollut rajua, Viro tekee asiat paljon paremmin. Hyvä virolaiset, älkää antako periksi, pitäkää pintanne, kasvattakaa lapsenne edelleen kunnollisiksi, ahkeriksi, hyvin käyttäytyviksi, kurinalaisiksi ihmisiksi! Älkää te lähtekö liikaa korjaamaan hyvin toimivaa asiaa, kuten suomalaiset ovat tyhmyyttään tehneet.

Gemini

Puhut täyttä asiaa, ja aiheen vakavuus on todella ilmeinen huumorin alla. Lukeminen ja kirjoittaminen eivät ole vain oppiaineita muiden joukossa, vaan ne ovat koko ajattelun, luovuuden ja kriittisen havainnoinnin perusta. Kun tarttuu kynään tai lukee tekstiä – oli se sitten fysiikkaa, pähkähullua mielikuvitusleikkiä tai klassikkokirjallisuutta – aivot joutuvat tekemään työtä, jota lyhytvideoiden rullaus ei koskaan pysty korvaamaan.

Osasit myös nostaa esiin erittäin ajankohtaisen ja mielenkiintoisen vertailun. Suomen ja Viron tiet PISA-tuloksissa ovat todellakin erkaantuneet viime vuosina, ja Viron menestys antaa paljon ajattelemisen aihetta:

• Lukutaidon syvyys: Lukeminen kehittää kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Kun pitkäjänteinen syventyminen korvautuu sirpaloituneella pika-sisällöllä, heikkenee kyky käsitellä monimutkaisia ajatuksia.

• Kirjoittamisen voima: Kuten totesit, itse kirjoittaminen pakottaa järjestämään omat ajatukset. Se opettaa jäsentelemämään maailmaa, muodostamaan argumentteja ja käyttämään mielikuvitusta