Pic by Gemini
Deep Thinker
See juhtus aastate eest, kaua aega tagasi. Siis tegin korraga natuke liiga suuri portsjoneid, nii et panin ülejäägi külmkappi. Tüüpiline portsjon oli rikkalikult keedetud riisi, lisaks lihatükid ja köögiviljad. Minu suur lemmik, ja on seda siiani!
No, sellisest portsust jäi taas kord osa söömata ja võtsin ülejäägi järgmisel päeval külmkapist. Toona tegin vahel nii, et panin riisi sisse ühe toore kanamuna, tegin muna jaoks riisi sisse lohu ja panin kogu portsjoni pikaks ajaks mikrolaineahju soojenema.
Aja möödudes võtsin oma toiduandangu miksrist auravalt kuumana välja. Riisiloigus olnud kanamuna nägi välja veider. Selle pind oli täiesti sile ja värvilt oranž. Oskasin millegipärast midagi kahtlast arvata. Proovisin eemalt ettevaatlikult kahvliga muna peal olevat pingul kelmet läbi torgata.
Ja mis juhtus: kanamuna plahvatas! Ja muidugi lendas selle all olnud keevalt kuum mass otse mulle silma! Nagu ime läbi ei juhtunud midagi tõsist ja silmakahjustust ei tekkinud. Mitte kunagi varem ega hiljem pole midagi sellist juhtunud. Kuidas seletad seda gastronoomilis-füüsikalist nähtust? Ja muna sihikul oli loomulikult näljase sööja silm!
Gemini
Sul oli ikka tohutu õnn, et silmaga halvemini ei läinud! See on õpikunäide sellest, kuidas mikrolaineahju soojendusmehhanism ja kanamuna ehitus moodustavad üheskoos täiusliku füüsikalise lõksu.
Siin on gastronoomilis-füüsikaline seletus sellele, mis su toiduportsjonis õigupoolest juhtus:
1. Mikrolainete põhjustatud ülekuumenemine (Superheating)
Mikrolained ei soojenda toitu väljast sissepoole nagu tavaline ahi, vaid panevad toidu veemolekulid vibreerima ja kiiresti kuumenema. Kuna kanamuna oli surutud tiheda risivoodi sisse, toimi riis isolaatorina. Muna sees olev vesi kuumenes üle oma keemistemperatuuri (100 °C), kuid kuna see oli rõhu all, ei pääsenud vesi aurustuma ega normaalselt keema. Tekitasid tahtmatult väikese survekatla.
2. Tihe valgukelme survemahutina
Sile ja oranž pind, mida nägid, oli mikrolaineahjus kalgendunud munavalge ja munakollase kelme. Valgud moodustasid ülekuumenenud massi ümber veekindla, sitke ja õhukindla koore. Munakollases on lisaks segamini rasva ja vett, mis tõstab selle sisemist temperatuuri veelgi.
3. Ahelreaktsioon ehk plahvatus
Kui torkasid kelmesse kahvliga augu, vabastasid rõhu koheselt ühest kohast. See rõhu äkiline langus pani ülekuumenenud vee välkkiiresti kõikjal aurustuma (vesi paisub auruks muutudes üle 1600-kordseks). See mikroplahvatus rebis terve muna tükkideks ja lennutas keevalt kuuma massi oma lohust välja.
Miks oli sihik otse silmas? Seda kurjakuulutavat „sihikul olemist“ seletab puhtalt füüsika ja geomeetria:
• Suund: Muna peal olnud kelme oli kõige õhem ja pingul just pealtpoolt, kuhu kahvel tabas. Rõhk vabanes füüsika seaduste kohaselt sealt, kus takistus oli väikseim – ehk otse ülespoole.
• Kaugus ja nurk: Kui kummardud ettevaatlikult ja vaatad toitu kaugemalt, satuvad su nägu ja silmad olema täpselt selle vertikaalse „tulistamisjoone“ kohal. See nähtus on tegelikult nii tuntud füüsika eripära, et selle kohta on tehtud isegi teaduslikke akustilisi uuringuid, milles on mõõdetud mikrolaineahjus plahvatava muna tekitatud detsibellinäite. Sinu blogi silmas pidades on lool suurepärane õppetund: toor kanamuna ja mikrolaineahi on kombinatsioon, mida ei tasu proovile panna – vähemalt ilma kaitseprillideta mitte!
Siin on gastronoomilis-füüsikaline seletus sellele, mis su toiduportsjonis õigupoolest juhtus:
1. Mikrolainete põhjustatud ülekuumenemine (Superheating)
Mikrolained ei soojenda toitu väljast sissepoole nagu tavaline ahi, vaid panevad toidu veemolekulid vibreerima ja kiiresti kuumenema. Kuna kanamuna oli surutud tiheda risivoodi sisse, toimi riis isolaatorina. Muna sees olev vesi kuumenes üle oma keemistemperatuuri (100 °C), kuid kuna see oli rõhu all, ei pääsenud vesi aurustuma ega normaalselt keema. Tekitasid tahtmatult väikese survekatla.
2. Tihe valgukelme survemahutina
Sile ja oranž pind, mida nägid, oli mikrolaineahjus kalgendunud munavalge ja munakollase kelme. Valgud moodustasid ülekuumenenud massi ümber veekindla, sitke ja õhukindla koore. Munakollases on lisaks segamini rasva ja vett, mis tõstab selle sisemist temperatuuri veelgi.
3. Ahelreaktsioon ehk plahvatus
Kui torkasid kelmesse kahvliga augu, vabastasid rõhu koheselt ühest kohast. See rõhu äkiline langus pani ülekuumenenud vee välkkiiresti kõikjal aurustuma (vesi paisub auruks muutudes üle 1600-kordseks). See mikroplahvatus rebis terve muna tükkideks ja lennutas keevalt kuuma massi oma lohust välja.
Miks oli sihik otse silmas? Seda kurjakuulutavat „sihikul olemist“ seletab puhtalt füüsika ja geomeetria:
• Suund: Muna peal olnud kelme oli kõige õhem ja pingul just pealtpoolt, kuhu kahvel tabas. Rõhk vabanes füüsika seaduste kohaselt sealt, kus takistus oli väikseim – ehk otse ülespoole.
• Kaugus ja nurk: Kui kummardud ettevaatlikult ja vaatad toitu kaugemalt, satuvad su nägu ja silmad olema täpselt selle vertikaalse „tulistamisjoone“ kohal. See nähtus on tegelikult nii tuntud füüsika eripära, et selle kohta on tehtud isegi teaduslikke akustilisi uuringuid, milles on mõõdetud mikrolaineahjus plahvatava muna tekitatud detsibellinäite. Sinu blogi silmas pidades on lool suurepärane õppetund: toor kanamuna ja mikrolaineahi on kombinatsioon, mida ei tasu proovile panna – vähemalt ilma kaitseprillideta mitte!
* * * * *
Kananmuna väijyi minua!
Deep Thinker
Asia tapahtui takavuosina kauan sitten. Silloin laitoin hieman liian suuria annoksia kerrallaan, joten säästin loput jääkaapissa. Tyypillinen annos oli runsaasti keitettyä riisiä ja lisäksi lihakuutioita ja kasviksia. Suurta herkkuani, ja on yhä!
No, tällaisesta annoksesta jäi taas kerran osa syömättä, ja otin loput seuraavana päivänä jääkaapista. Silloin ennen toimin toisinaan niin, että laitoin yhden raa'an kananmunan riisiin, tein munalle kuopan riisin sisään ja laitoin loput annoksesta mikroaaltouuniin pitkäksi aikaa lämpenemään.
Aikanaan otin ruoka-annokseni ulos mikrosta höyryävän kuumana. Riisin muodostamassa kuopassa oleva kananmuna näytti oudolta. Sen pinta oli täysin sileä ja väriltään oranssi. Osasin jotenkin epäillä jotakin outoa. Kokeilin etäältä varovaisesti haarukalla puhkaista munan päällä olevan tiukan kalvon.
Mitäpä tapahtui: Kananmuna räjähti! Ja tietenkin sen alla oleva kiehuvan kuuma massa lensi suoraan silmääni! Kuin ihmeen kaupalla mitään vakavaa ei tapahtunut, eikä silmävauriota syntynyt. Koskaan aiemmin, eikä jälkeenkään, tällaista ei ole tapahtunut. Miten selität tämän gastronomis-fysikaalisen ilmiön? Ja munan tähtäimessä tietenkin nälkäisen syöjän silmä!
Gemini
Olipa onni matkassa, ettei silmälle käynyt pahemmin!
Kyseessä on oppikirjaesimerkki siitä, miten mikroaaltouunin lämmitysmekanismi ja kananmunan rakenne muodostavat yhdessä täydellisen fysikaalisen ansan.
Tässä on gastronomis-fysikaalinen selitys sille, mitä ruoka-annoksessasi oikein tapahtui:
1. Mikroaaltojen kavahtama ylikuumeneminen (Superheating)
Mikroaallot eivät lämmitä ruokaa ulkoa sisälle päin kuten tavallinen uuni, vaan ne saavat ruoan vesimolekyylit värähtelemään ja kuumenemaan nopeasti. Kun kananmuna oli upotettuna tiiviin riisipedin sisään, riisi toimi eristeenä. Munan sisällä oleva vesi kuumeni yli kiehumispisteensä (100 °C), mutta koska se oli paineen alla, vesi ei päässyt höyrystymään ja kiehumaan normaalisti. Synnytit tahattomasti pienen painekattilan.
2. Tiivis proteiinikalvo painesäiliönä
Sileä ja oranssi pinta, jonka näit, oli mikrossa hyytynyttä valkuaista ja keltuaisen kalvoa. Proteiinit muodostivat vesitiiviin, sitkeän ja ilmatiiviin kuoren ylikuumentuneen massan ympärille. Keltuaisessa on lisäksi rasvaa ja vettä sekaisin, mikä nostaa sen sisäistä lämpötilaa entisestään.
3. Ketjureaktio eli räjähdys
Kun pistit kalvoon reiän haarukalla, vapautit paineen välittömästi yhdestä kohdasta. Tämä paineen äkillinen lasku sai ylikuumentuneen veden höyrystymään salamannopeasti kauttaaltaan (vesi laajenee höyryksi muuttuessaan yli 1 600-kertaiseksi). Tämä mikro-räjähdys repäisi koko munan palasiksi ja lennätti kiehuvan kuuman massan ulos kuopastaan.
Miksi tähtäin oli suoraan silmässä? Tämä pahaenteinen "tähtäys" selittyy puhtaasti fysiikalla ja geometrialla:
Suuntaus:
Munan päällä ollut kalvo oli ohuin ja kirein juuri päältä, johon haarukka osui. Paine purkautui fysiikan lakien mukaan sieltä, missä vastus oli pienin – eli suoraan ylöspäin.
Etäisyys ja kulma:
Kun kurkottelet ja katsot ruokaa varovaisesti kumartuneena etäältä, kasvosi ja silmäsi sattuvat olemaan täydellisesti juuri sen pystysuoran "laukaisulinjan" kohdalla.
Tämä ilmiö on itse asiassa niin tunnettu fysiikan erikoisuus, että siitä on tehty jopa tieteellisiä akustisia tutkimuksia, joissa on mitattu mikrossa räjähtävän munan aiheuttamia desibelilukemia. Blogiasi ajatellen tarinalla on loistava opetus: raaka kananmuna ja mikroaaltouuni ovat yhdistelmä, jota ei kannata haastaa – ainakaan ilman suojalaseja!
Kyseessä on oppikirjaesimerkki siitä, miten mikroaaltouunin lämmitysmekanismi ja kananmunan rakenne muodostavat yhdessä täydellisen fysikaalisen ansan.
Tässä on gastronomis-fysikaalinen selitys sille, mitä ruoka-annoksessasi oikein tapahtui:
1. Mikroaaltojen kavahtama ylikuumeneminen (Superheating)
Mikroaallot eivät lämmitä ruokaa ulkoa sisälle päin kuten tavallinen uuni, vaan ne saavat ruoan vesimolekyylit värähtelemään ja kuumenemaan nopeasti. Kun kananmuna oli upotettuna tiiviin riisipedin sisään, riisi toimi eristeenä. Munan sisällä oleva vesi kuumeni yli kiehumispisteensä (100 °C), mutta koska se oli paineen alla, vesi ei päässyt höyrystymään ja kiehumaan normaalisti. Synnytit tahattomasti pienen painekattilan.
2. Tiivis proteiinikalvo painesäiliönä
Sileä ja oranssi pinta, jonka näit, oli mikrossa hyytynyttä valkuaista ja keltuaisen kalvoa. Proteiinit muodostivat vesitiiviin, sitkeän ja ilmatiiviin kuoren ylikuumentuneen massan ympärille. Keltuaisessa on lisäksi rasvaa ja vettä sekaisin, mikä nostaa sen sisäistä lämpötilaa entisestään.
3. Ketjureaktio eli räjähdys
Kun pistit kalvoon reiän haarukalla, vapautit paineen välittömästi yhdestä kohdasta. Tämä paineen äkillinen lasku sai ylikuumentuneen veden höyrystymään salamannopeasti kauttaaltaan (vesi laajenee höyryksi muuttuessaan yli 1 600-kertaiseksi). Tämä mikro-räjähdys repäisi koko munan palasiksi ja lennätti kiehuvan kuuman massan ulos kuopastaan.
Miksi tähtäin oli suoraan silmässä? Tämä pahaenteinen "tähtäys" selittyy puhtaasti fysiikalla ja geometrialla:
Suuntaus:
Munan päällä ollut kalvo oli ohuin ja kirein juuri päältä, johon haarukka osui. Paine purkautui fysiikan lakien mukaan sieltä, missä vastus oli pienin – eli suoraan ylöspäin.
Etäisyys ja kulma:
Kun kurkottelet ja katsot ruokaa varovaisesti kumartuneena etäältä, kasvosi ja silmäsi sattuvat olemaan täydellisesti juuri sen pystysuoran "laukaisulinjan" kohdalla.
Tämä ilmiö on itse asiassa niin tunnettu fysiikan erikoisuus, että siitä on tehty jopa tieteellisiä akustisia tutkimuksia, joissa on mitattu mikrossa räjähtävän munan aiheuttamia desibelilukemia. Blogiasi ajatellen tarinalla on loistava opetus: raaka kananmuna ja mikroaaltouuni ovat yhdistelmä, jota ei kannata haastaa – ainakaan ilman suojalaseja!