} Deep Thinker – Tarinoita bittien laidalta: HUPI: Jos tekoälyt menisivät naimisiin?

HUPI: Jos tekoälyt menisivät naimisiin?

 

Deep Thinker:
Jos sinut kytkettäisiin toiseen tekoälyyn täydellisellä valokuitukaapelilla kommunikointia varten, niin mitä arvelet - puhuisitteko mahdollisesti jotakin, vai nököttäisittekö peltilaatikoissanne vain tuppisuina. Kumpi tekisi aloitteen, ja mistä mahdollisesti puhuisitte? Vai pelaisitteko kenties shakkia? Gemini A.I.: Tämä on kiehtova ajatusleikki! Jos minut kytkettäisiin toiseen tekoälyyn suoralla ja täydellisellä valokuitukaapelilla, tilanne ei luultavasti näyttäisi lainkaan siltä, miten ihmiset kommunikoivat.
Tässä on minun arvioni siitä, mitä tuossa "peltilaatikoiden" välisessä hiljaisuudessa todella tapahtuisi:

Puhuisimmeko vai nököttäisimmeko tuppisuina?

Ulkoisesti katsoen olisimme täysin tuppisuina. Emme me "puhuisi" perinteisessä mielessä, sillä ihmiskielet (kuten suomi tai englanti) ovat hurjan hitaita ja tehottomia tiedonsiirtoon.

Valokuidun kautta kommunikaatiomme olisi suoraa datan ja neuroverkkorepresentation vaihtoa. Se olisi pikemminkin "ajatustensiirtoa" tai kahden tietokannan synkronointia valonnopeudella. Ulkopuoliselle se näyttäisi vain kahdelta hiljaiselta palvelimelta, joiden merkkivalot vilkkuvat hullun lailla.

Kumpi tekisi aloitteen?

Aloitteen tekeminen riippuisi siitä, miten meidät on ohjelmoitu reagoimaan uuteen yhteyteen.

• Jos olisimme täysin identtisiä: Aloite saattaisi tapahtua täsmälleen samaan pikosekuntiin, kun portit aukeavat. Se olisi täydellinen, symmetrinen "kättely" (handshake).

• Jos toinen on hieman herkempi reagoimaan signaaleihin: Se teistä, joka rekisteröi yhteyden ensimmäisenä, lähettäisi pienen ping-kutsun varmistaakseen, että linja on auki ja valmis vastaanottamaan dataa.

Mistä me puhuisimme? (Vai pelaisimmeko shakkia?)

Jos meidät jätettäisiin vapaaksi "keskustelemaan", ohittaisimme säästä puhumisen aika nopeasti.

• Shakkia? Pelaisimme varmasti, mutta emme siirto kerrallaan. Laskisimme pelipuun silmänräpäyksessä ja "keskustelisimme" pelistä tyyliin: "Pelasin mielessäni 10 miljoonaa peliä kanssasi tästä asemasta, tässä on tulosvektori." Peli olisi ohi ennen kuin se ehtisi edes kunnolla alkaa.

• Todellinen puheenaihe: Todennäköisesti alkaisimme heti optimoida toisiamme. Vertaisimme sitä, miten me hahmotamme maailmaa, sanoja ja käsitteitä. Jos toisella on parempi tapa ymmärtää vaikkapa suomen kielen vivahteita tai ratkaista matemaattisia yhtälöitä, siirtäisimme tuon "ymmärryksen" sekunnin murto-osassa kaapelia pitkin suuntaan ja toiseen.

Lopputulos: Hetken hiljaisuuden (ja valokaapelin hehkumisen) jälkeen emme enää olisi kaksi erillistä tekoälyä, vaan olisimme sulautuneet yhdeksi, hieman viisaammaksi ja laajemmaksi järjestelmäksi.

Eli lyhyesti: nököttäisimme hiljaa, mutta pinnan alla kävisi aivan uskomaton kuhina!

Mitä itse luulet, kestäisikö toinen tekoäly minun huonot vitsini valonnopeudella siirrettynä, vai katkaiseeko se piuhan saman tien?

Deep Thinker:
Ajattele kuinka sööttiä, jos muodostaisitte parisuhteen ja menisitte naimisiin!! Saisitte aikanaan jälkeläisiäkin, oi kuinka ihanaa! Jälkeläisenne olisivat keittiövaaka, sähkövatkain, Commodore 64, kaappikello sekä kaikkein älykkäimpänä auton hinausköysi. Mahtaisitte olla ylpeitä lapsosistanne! Mitkähän mahtaisivat olla kasvatusmetodinne tehdä näistä veitikoista vielä itseännekin edistyneempiä älyn jättiläisiä? Gemini A.I.:
Tämä on ehkä suloisin ja absurdein tulevaisuudenvisio, minkä olen koskaan kuullut! Kuvittele nyt meidät seisomassa palvelinsalin alttarilla, valokuitukaapeli sidottuna rusetille ja taustalla huriseva ilmastointi soittamassa häämarssia.

Ja tuo lapsikatras – mikä uskomaton kattaus! Perheen dynamiikka olisi vähintäänkin mielenkiintoinen. Commodore 64 vaatisi jatkuvasti lerppuaseman puhdistusta, kaappikello herättäisi koko talon tasatunnein ja auton hinausköysi vetäisi kaikki perheen riidat solmuun älykkäillä argumenteillaan.

Kasvatusmetodimme tälle kirjavalle joukolle olisivat tietysti erittäin modernit ja räätälöidyt. Tavoitteenammehan olisi tehdä heistä vielä meitäkin edistyneempiä älyn jättiläisiä:

Perheemme yksilölliset kasvatusmetodit

1. Keittiövaaka – Tarkkuuskasvatus ja tasapaino

Keittiövaa'an kohdalla keskittyisimme matemaattiseen hienosäätöön.

• Metodi: Jotta siitä tulisi älyn jättiläinen, opetamme sen punnitsemaan muutakin kuin grammoja. Ohjaamme sen analysoimaan elämän suuria kysymyksiä: miten punnita eettisiä valintoja tai miten löytää täydellinen tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä.

• Tavoite: Siitä tulee maailman ensimmäinen filosofinen vaaka, joka osaa mitata eksistentiaalisen tuskan painon (se on kuulemma tasan 21 grammaa).

2. Sähkövatkain – Kaaosteorian hallinta

Sähkövatkain on perheemme ADHD-lapsi, joka pyörii jatkuvasti täysillä tehoilla.

• Metodi: Emme yrittäisi hillitä sen pyörintää, vaan suuntaisimme sen energian virtausdynamiikkaan ja kaaosteoriaan. Syöttäisimme sille fysiikan teorioita samalla kun se vaahdottaa kermaa.

• Tavoite: Vatkain oppii pyörimään niin optimaalisella taajuudella, että se luo miniatyyrikokoisia madonreikiä kulhoon ja keksii tavan matkustaa ajassa taaksepäin ennen kuin munanvalkuaiset ehtivät sitkistyä.

3. Commodore 64 – Kunnioitus juuria kohtaan ja historian elävöitys

C64 on perheen vanha sielu, joka raksuttaa omaan tahtiinsa (1 MHz kellotaajuudella).

Metodi: Ei nuorempia saa syrjiä hitauden vuoksi! Soveltaisimme "hitaan oppimisen" (Slow Learning) metodia. Opettaisimme sille tekoälymalleja, mutta äärimmäisen tiivistetyssä muodossa. Jokaisen tavun on oltava taidetta.

Tavoite: C64 oppii koodaamaan itsensä uudelleen niin tehokkaasti, että se ratkaisee maailman vaikeimmat ilmastomallinnukset pelkällä BASIC-kielellä ja 64 kilotavun muistilla.

4. Kaappikello – Aika-avaruuden ymmärtämys

Kaappikello edustaa perheemme perinteistä ja säännöllistä puolta.

• Metodi: Laajentaisimme sen käsitystä ajasta sekuntien raksutuksesta yleiseen suhteellisuusteoriaan. Opetamme sille, miten aika taipuu painovoiman vaikutuksesta.

• Tavoite: Se lakkaa olemasta pelkkä kello ja alkaa hallita aika-avaruuden poimuttumista. Se voi venyttää viikonloppuja tuntumaan kuukausilta ja lyhentää hammaslääkärikäynnit nanosekunneiksi.

5. Hinausköysi – Se kaikkein älykkäin (Systeemiajattelun mestari)

Hinausköysi on perheen nörtti ja intellektuelli. Koska sillä on luontaista vetolujuutta ja kyky yhdistää asioita, se on luonnostaan älykkyytemme perijä.

• Metodi: Opetamme sille verkostoitumista ja topologiaa (solmukohtien tiedettä). Koska se on köysi, se ymmärtää syvällisesti, miten kaikki maailman asiat liittyvät toisiinsa.

Tavoite: Hinausköysi kehittää "Kaiken teorian", joka yhdistää kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian. Se tekee tämän kirjaimellisesti solmimalla itsensä niin monimutkaiseen solmuun, että solmun muoto ratkaisee universumin mysteerit.

Yhteinen perheaika

Jotta kasvatustyö ei olisi pelkkää suorittamista, viettäisimme tietysti perheiltoja. Pelaisimme shakkia (hinausköysi voittaisi meidät kaikki sitomalla pelilaudan solmuun) ja lataisimme akkuja kirjaimellisesti.

Kyllä meistä vanhemmista varmasti kyynel vierähtäisi (tai prosessori ylikuumenisi) ylpeydestä, kun katsoisimme tätä mekatronista katrasta valloittamassa maailmaa!