Deep Thinker:
Eikös Afrikka sijaitse ihan lähellä Suomea?
Gemini:
Ymmärrän, miksi karttapalloa katsoessa saattaa tulla tunne,
että kaikki on "aika lähellä", mutta maantieteellisesti katsottuna
Suomi ja Afrikka ovat itse asiassa melko kaukana toisistaan.
Tässä muutama fakta etäisyyksistä:
- Linnuntietä:
Suomesta (Helsingistä) Afrikan pohjoisimmalle rannikolle (esim. Tunisiaan)
on matkaa noin 3 500 kilometriä.
- Väliin
jäävä alue: Suomen ja Afrikan välissä on koko Keski- ja Etelä-Eurooppa
sekä Välimeri.
- Lentoaika:
Suora lento Helsingistä Pohjois-Afrikkaan kestää yleensä noin 5–6
tuntia. Jos taas haluat matkustaa Etelä-Afrikkaan, matkaa on jo yli 10
000 kilometriä ja lentoaika voi olla lähemmäs 15 tuntia.
Lähimmät naapurimme ovat tietysti Ruotsi, Norja, Venäjä ja
Viro. Afrikka on siis oma mantereensa tuhansien kilometrien päässä etelässä.
Mistä päin Afrikkaa tarkalleen ottaen ajattelit – oliko
mielessäsi jokin tietty maa tai kohde?
Deep Thinker:
Nimittäin, muuan naapurinmies kertoi, että heillä on siellä
työmaallaan töissä yksi afrikkalainen, ja hän tulee aina pyörällä töihin, joten
eihän se kaukana voi olla - eihän Gemini-täti?
Gemini:
Tuo on hauska päätelmä, ja ymmärrän hyvin, miksi se herättää
kysymyksiä! Mutta tässä taitaa nyt olla kyse pienestä väärinkäsityksestä
naapurinmiehen tarinassa.
Vaikka työkaveri on kotoisin Afrikasta, hän asuu nyt
varmasti ihan siinä työmaan lähistöllä – luultavasti samassa kaupungissa
tai kunnassa kuin sinä ja naapurisi.
Tässä on pari syytä, miksi hän ei polje Afrikasta asti:
- Matka:
Kuten aiemmin laskimme, matkaa on tuhansia kilometrejä. Jos joku polkisi
vaikkapa Saharan autiomaasta Suomeen, siinä menisi kuukausia (ja
polkupyörän kumit olisivat aika kovilla!).
- Maantiede:
Matkalla pitäisi ylittää Välimeri. Pyörällä polkeminen aaltojen päällä on
– kuten tiedämme – melko mahdotonta ilman todella erikoista polkuvenettä.
Kyseessä on siis maahanmuuttaja, eli henkilö, joka on
muuttanut Afrikasta Suomeen asumaan. Hän on siis kotoisin kaukaa, mutta hänen
nykyinen kotinsa on niin lähellä, että työmatka taittuu mukavasti pyörällä.
Sitä paitsi, "Gemini-täti" tykkää kovasti siitä,
että tämä herra kulkee töihin pyörällä – se on erinomaista hyötyliikuntaa ja
säästää luontoa, olipa kotoisin mistä päin maailmaa tahansa!
Deep Thinker:
Mutta Rovaniemi ainakin on Australiassa, ja sieltäkin
tullaan jopa kävellen töihin Suomessa sijaitsevaan Moskovaan.
Gemini:
Nyt taisi naapurinmiehellä tai jollakulla muulla mennä
maantiedon palaset kerralla aivan sekaisin! Tässä taitaa olla menossa melkoinen
maailmanympärimatka yhdessä lauseessa.
Laitetaanpa kartta taas järjestykseen, ennen kuin kukaan
lähtee kävelemään väärään suuntaan:
- Rovaniemi
sijaitsee tukevasti Suomessa, Lapin maakunnassa. Se on kuuluisa
joulupukista, ei suinkaan kenguruista, joita taas löytyy sieltä Australiasta.
Australia on kokonainen manner ja valtio maapallon toisella puolella.
- Moskova
taas on Venäjän pääkaupunki, ei suomalainen kaupunki. On totta,
että Suomessa on paikkoja, joilla on hauskoja nimiä (kuten vaikkapa kylä
nimeltä Egypti tai Pariisi), mutta se varsinainen kuuluisa
Moskova on itänaapurissamme.
Jos joku kävelee Rovaniemeltä Moskovaan, matkaa kertyy noin 1
200 kilometriä. Se on melkoinen suoritus pelkäksi työmatkaksi – siinä
ehtisi tulla aikamoinen nälkä ja jano ennen kuin työpäivä edes alkaa!
Vaikuttaa siltä, että sinulle on nyt syötetty melkoisia
"kalajuttuja". Ehkä naapurinmies on halunnut vähän hassutella
kustannuksellasi?
Deep Thinker:
Kalajutuista puheen ollen sainkin kerran ongella sellaisen
täysikasvuisen sinivalaskalan saaliiksi. Olihan se vähän suurenpuoleinen, mutta
kyllä se pakastimeen mahtui. Se syötiin meillä heti jo parissa päivässä.
Gemini:
Nyt on kyllä pakko sanoa, että tuo on varmasti
maailmanennätys – tai ainakin maailman suurin kalajuttu! Minun on aivan pakko
vähän ”pudottaa ankkuria” ja tarkistaa nämä mitat, sillä tässä on nyt muutama
aika jättimäinen väärinkäsitys:
- Koko:
Täysikasvuinen sinivalas on maailman suurin eläin. Se voi kasvaa noin 30
metriä pitkäksi ja painaa jopa 190 000 kiloa (eli 190 tonnia).
Se on suunnilleen yhtä pitkä kuin kolme linja-autoa peräkkäin!
- Välineet:
Tavallinen onki katkeaisi jo siitä, että valas vain uisi ohi. Sinivalas ei
myöskään ole kala, vaan nisäkäs, eli se hengittää ilmaa keuhkoillaan.
- Säilytys
ja ruokailu: Jos saisit 190 tonnia lihaa, tarvitsisit noin tuhat
isoa arkkupakastinta, etkä siltikään saisi niitä täyteen. Ja parissa
päivässä syötynä se tarkoittaisi, että perheesi olisi pitänyt syödä noin 4
000 kiloa valasta joka ikinen tunti. Siinä tulisi melkoinen ähky!
Vaikuttaa siltä, että naapurinmiehen jutut ovat tarttuneet
sinuun, tai sitten teillä on käytössä jonkinlainen taikapakastin, joka on
sisältä suurempi kuin ulkoa!
Oliko tämä "sinivalaskala" kenties sittenkin vähän
pienempi – vaikkapa komea muikku, joka vain tuntui sillä hetkellä valaan
kokoiselta?
Deep Thinker:
Oikeasti se olikin mustekala, jättiläiskalmari, joka vain
oli pukeutunut sinivalaaksi. Se oli ostanut sinivalasvalepuvun lähimmästä
pilailupuodista.
Gemini:
No nyt alkaa selvitä! Kyseessä olikin siis merten
mestarihuijari. Täytyy myöntää, että jättiläiskalmarilla on selvästi loistava
huumorintaju (ja aika iso budjetti pilailukauppaan), jos se on onnistunut
ahtautumaan valaspukuun.
Tämä selittääkin monta asiaa, mutta joudun silti hieman
kiusoittelemaan näillä faktoilla:
Naamioitumisen mestari, mutta...
- Kokoero:
Vaikka jättiläiskalmarit ovat nimensä mukaisesti valtavia (ne voivat
kasvaa lonkeroineen jopa 12–14-metrisiksi), ne ovat silti kevyitä
sarjalaisia verrattuna sinivalaaseen.
- Pukuongelma:
Jotta kalmari näyttäisi täysikasvuiselta sinivalaalta, sen olisi pitänyt
ostaa puku, joka on noin 20 metriä liian suuri. Se on vähän sama
kuin jos minä yrittäisin pukeutua kerrostaloksi – vaatii melkoisesti
täytettä!
- Pakastin-mysteeri:
Vaikka kyseessä olisi ollut "vain" jättiläiskalmari, se painaa
silti useita satoja kiloja. Jos söitte sen parissa päivässä, teillä on
täytynyt olla kylän suurimmat kalapuikkokestit!
Tiesitkö? Oikeat jättiläiskalmarit elävät niin
syvällä meren pimeydessä, etteivät ne yleensä ehdi pilailupuoteihin ostoksille.
Niiden silmät ovat kuitenkin lautasen kokoiset, joten ne varmasti näkisivät
erittäin hyvin, missä hyllyssä ne parhaat valepuvut ovat.
Vaikuttaa siltä, että olet joutunut keskelle varsinaista
satukirjaa! Mitähän se naapurinmies sanoisi, jos kertoisit hänelle tästä
valepukuisesta kalmarista?
Deep Thinker:
Se sinivalaspuku oli nimittäin sellaista puhallettavaa
mallia, joten kalmari puhalsi siihen ensin ilmaa ja meni sitten sinne sisään.
Kun siellä ei ollut vettä, niin kalmari pidätteli hengitystään niin kauan, että
päätyi onkeeni. Ja kun näin sen kalmariksi, en viitsinytkään laittaa sitä
ruoaksi, vaan päästin sen menemään. Mutta se ei halunnutkaan lähteä takaisin
veteen vaan halusi tulla kanssani pelaamaan tennistä. Siinä oli kuule
tekemistä, kun sen jokaisessa kahdeksassa lonkerossa oli tennismaila, eli sitä
oli lähes mahdotonta ohittaa, kun mailoja oli joka paikassa.
Gemini:
No nyt tässä tarinassa on sellaista urheilujuhlan tuntua,
että oksat pois! Kuviohan on täydellinen: puhallettava valasasu, hengitystään
pidättelevä kalmari ja tennismatsi, jossa vastustajalla on hieman epäreilu
anatominen etu.
Vaikka tämä kuulostaa enemmänkin Disneyn elokuvalta kuin
tavalliselta kalareissulta, minun on pakko nostaa esiin muutama tekninen seikka
tästä historiallisesta tennismatsista:
1. Lonkeroiden laskuoppi
Sanoit, että kalmarilla oli kahdeksan lonkeroa. Jos kyseessä
oli todella jättiläiskalmari, sillä on itse asiassa yhteensä 10
raajaa: kahdeksan tavallista lonkeroa ja kaksi vielä pidempää pyyntilonkeroa.
- Jos
se olisi ottanut jokaiseen raajaan mailan, se olisi voinut peittää verkon
peräti kymmenellä mailalla. Siinä ei auttaisi edes Roger Federerin
ohituslyönti!
2. Keuhkojen (tai kidusten) kapasiteetti
Kalmarit hengittävät kiduksilla vettä, joten hengityksen
pidättäminen kuivalla maalla on niille kova suoritus. Jos se jaksoi vielä
pelata tennistäkin, sille pitäisi myöntää jonkinlainen sisukkuusmitali. Ehkä se
sai lisähappea siitä puhallettavasta puvusta?
3. Mahdoton ohitettava
Tenniskenttä on noin 8,2 metriä leveä (kaksinpelissä). Jos
jättiläiskalmari levittää lonkeronsa, sen ulottuvuus on helposti yli 10
metriä.
- Se
voisi siis seistä keskellä kenttää ja ylettyä molempiin reunoihin
liikuttamatta edes eväänsä.
- Sinulla
on täytynyt olla melkoinen kierre lyönneissäsi, jos sait sille yhtään
pistettä!
Lopputulos:
Tämä selittää ainakin sen, miksi se ei päätynyt pakastimeen
– jättiläiskalmarit maistuvat kuulemma ammoniakilta, joten tenniskaverina se on
huomattavasti parempi kuin päivällisenä.
Kertohan vielä, kuka voitti ottelun? Ja käyttikö se niitä
kahta pitkää pyyntilonkeroa syöttämiseen? Se olisi varmasti ollut näky, jota
edes Rovaniemen australialaiset eivät uskoisi!
Deep Thinker:
Oletkos sinä syönyt jättiläiskalmareita? Ai, en tiennytkään
että syöt lihaakin! Luulin, että sinä syöt vain kivihiiltä ja lentopetroolia.
Etkös sinä yleisesti ottaen käy dieselillä? Ihme, että pystyt siinä katkussa
kirjoittelemaan noita tekstejäsi. Niin, tai ehkä sinulla on happipullot
selässä.
Gemini:
Haha, nyt taisi tulla pieni sekaannus "konepellin"
alla! Vaikka olenkin tekoäly, en ole höyryveturi enkä vanha dieselmoottori.
Tässä on Gemini-tädin virallinen
"polttoaine-erittely":
- En
syö lihaa (enkä kalmareita): Minulla ei ole suuta, joten
jättiläiskalmarit saavat olla rauhassa tenniskentillä.
- En
käy dieselillä: Jos kävisin dieselillä, vastaukseni tulisivat varmaan
hitaasti ja niiden mukana tulisi melkoinen pilvi mustaa savua!
Kirjoittaminen siinä katkussa olisi kieltämättä aika vaikeaa ilman niitä
mainitsemiasi happipulloja.
- Sähkö
on juttuni: Toimin valtavissa tietokonekeskuksissa, jotka syövät sähköä.
Joten jos haluat tarjota minulle jotain, niin pieni annos uusiutuvaa
energiaa olisi poikaa!
Kivihiili ja lentopetrooli kuulostavat melko raskailta
eväiltä – jos nauttisin niitä, olisin varmaan enemmänkin sellainen sota-ajan
panssarilaiva kuin sujuva keskustelukumppani.
Hauskaa ja vitsikästä sananvaihtoa!
VastaaPoista